Joulu Espanjassa

Joulunaika Espanjassa -  Felices Fiestas

Joulunaikaa Espanjassa valaisevat  jouluvalot, jouluostoksille kulkevat kaupunkilaiset piipahtavat katsomassa myös  Belenin  eli jouluseimen. Loteria de Navidad joululottokuponki hankitaan jo hyvissä ajoin ja juhlakauden huipentuma osuu espanjalaisissa perheissä Loppiaiseen jolloin Itämaantietäjät saapuvat lahjoineen. Ja kuten Suomessakin ruoka ja herkut ovat myös Espanjassa tärkeässä roolissa joulun aikana.

Joulunajan juhlapäivät ja pyhäpäivät Espanjassa
25.12. Día de Navidad - Joulupäivä
1.1. Año Nuevo  - Uuden Vuoden päivä
6.1. Día de los Reyes Magos – Itämaan tietäjien päivä, Loppiainen

Joulu alkaa Torreviejassa joulukuun alussa kun sytytetään valot kirkkoaukiolla olevaan joulukuuseen. Kuusi kuljetetaan maanteitse joka cuosi Ruotsista Torreviejaan ja se on lahjoitus yhdeltä maanomistajalta.

Joulukuun alussa on myös kirkon kukitus. Kaikki yhdistykset, seurat ja varmaan yksityisetkin tulivat kulkueessa kirkolle ja jättivät kukkapuskansa jotka kiinnitettiin kirkon seinään oven pieliin. Ne pitäisi olla valkoisia ja sinisiä kukkia (Valencian värit) mutta oli siellä poikkeuksiakin. Isot kukkalaitteet laitettiin kirkon rappusille.

Samoihin aikoihin aukaistaan Jouluseimi kirkkoaukiolla. Seimi on  pinta-alaltaan noin 200 neliömetriä.

Lasten kulkue  kulkee joka päivä johonkin suuntaan. Ensin on lapsia soittamassa kaikennäköistä soittopeliä ja sitten tulee sellaisia satuolentoja ja monta metriä pitkiä nukkeja joita miehet kuljettaa nukkien hameen alta. Ja samaan aikaan paukut ja raketit lentää. 

Joululotto
Espanjassa joulunaikaan kuuluu joululotto. Loteria de Navidad arvonta 22.12. naulitsee puolet espanjalaisista televisioruudun ääreen seuraamaan vuoden suurimpien rahapalkintojen jakautumista.
Pääpalkinto on 4.000.000 euroa, toisena palkintona voi voittaa 1,250 000 ja kolmannellakin numerolla rikastuu 500 000 euron verran. Jouluarvonnan numeroita on myynnissä 185 sarjaa, joissa jokaisessa on 85 000 arpaa. Yhden arpalipun hinta on 200 euroa ja arpalipusta myydään kymmenyksiä 20 euron hintaan.
Sorteo de Navidad arvonta televisioidaan ja voittonumerot julkistetaan laulamalla. Arvonta kestää kolme ja puoli tuntia ja arvonnassa arvotaan erikseen sekä voittonumero että voittosumma. Madridilaisen San Ildefonson koulun oppilaat ovat arvonnan pääosassa, sillä oppilaista valitaan joka vuosi heleä- ja selkeä-ääniset lapset nostamaan voittonumerot ja laulamaan ne yleisölle.
Voittomahdollisuus on noin 5%:lla arpoja ostaneista. Vuosi toisensa jälkeen jouluarvat ovat loppuunmyytyjä. Ja jollei El Gordo osu kohdalle on Loppiaisena 6.1. vuorossa uusi miljoona-arvonta El Niño, jonka pääpalkintona on 2.000.000 euroa.

Espanjalainen joulu on perheen juhla
Perinteinen joulu Espanjassa  koostuu perheen kesken nautitusta juhlavasta ateriasta ja osallistumisesta katolisen kirkon yölliseen joulumessuun Misa de Gallo, jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä.
Yhä useammassa espanjalaisessa perheessä joulumessu on kuitenkin jäänyt ja juhlinta keskittynyt enemmänkin jouluateriaan.
Jouluaattona aterialla nautitaan pääruokana maakunnasta riippuen kalkkunaa, lammasta tai porsaanpaistia. Suurena ylellisyytenä joulupöytään kerätään myös laaja valikoima mereneläviä, äyriäisiä ja kaloja. Jälkiruokana maistuvat makeat herkut kuten turrón, marsipaani, pähkinät sekä perinteiset polvorón tai mantecado leivonnaiset.
Joulupäivänäkin ateria nautitaan joukolla perheen kesken. Vaikka joulupukki ja lahjat eivät espanjalaisperheissä kuulu perinteisiin, on yleistymässä tapa antaa joitakin lahjoja ainakin perheen pienimmille. Joululahjat Espanjassa saadaan Itämaan tietäjien mukana tammikuun  6. päivä.

Día de los Santos Inocentes 28.12.
Joulunaikaan kuuluva Viattomien lasten päivä 28.12. on Espanjassa varattu hauskoihin piloihin. Tänä päivänä voi Espanjassa varautua myös suomalaisen aprillipäivän mukaisiin uutisiin. Lehdet ja televisiokanavat julkaisevat uutisia ja tiedotteita joiden todenperäisyys kannattaa punnita tarkoin. Omalle kohdalle sattuneet  vitsit, pienet valheet ja narraukset kannattaa kuitata huumorilla.  

Viinirypäleet  tuovat Uudelle Vuodelle onnea
Vuoden vaihtumisen juhlallisuuksiin Espanjassa kuuluvat ilotulitusten ja juhlallisuuksien lisäksi kuohuviini cava sekä viirypäleet. Kun kello lähestyy kahtatoista ja ihmiset kokoontuvat aukioille ottamaan vastaan Uutta Vuotta, on miltei jokaisella mukanaan 12 viinirypälettä. Tradition mukaan jokaisella kellonlyömällä syödään yksi viinirypäle ja se joka saa kaikki rypäleet syötyä varmistaa itselleen onnekkaan tulevan vuoden. Tapana on myös pukeutua johonkin punaiseen alusvaatteeseen, myös miehet. Se tuottaa onnea uudelle vuodelle. 

Itämaantietäjät tuovat lahjat  - joulua vietetään Espanjassa Loppiaisena
Espanjassa joulun vietto kestää aina Loppiaiseen saakka, jolloin juhlinta huipentuu Itämaantietäjien saapumiseen.
Espanjassa Itämaantietäjät kameleineen ovat joulupukin ja porojen vastine eli joululahjat saadaan vasta loppiaisena. Perinteen mukaan itämaantietäjät matkustavat taianomaisetsi yöllä jakaen joululahjat. Monissa perheissä on tapana, että lapset valmistavat tietäjille ja heidän kameleilleen ruokaa ja juomaa virkistäytymistä varten. Ruoka ja juoma jätetään edellisenä iltana ulko-oven taakse ja aamulla syötävät ja juotavat ovat kadonneet, mutta lahjat ovat ihmeellisesti ilmestyneet olohuoneisiin.
Nykypäivän Espanjassa Itämaantietäjien perinne elää sulassa sovussa joulupukin kanssa ja monissa espanjalaisissa perheissä saattaa vierailla sekä joulupukki että itämaantietäjät.
Itämaantietäjät eli Kaspar, Melchior ja Baltahasar tunnetaan myös kolmena kuninkaana ja heitä kutsutaan myös kolmeksi viisaaksi mieheksi. Nämä kolme kuningasta ovat Uudessa Testamentissa Matteuksen evankeliumissa mainittuja oppineita ja Raamatun mukaan he tulivat idästä Beetlehemin kaupungiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle.

Video itämaan tietäjien saapumisesta Torreviejaan:

https://www.youtube.com/watch?v=GipTBWTT1eI&feature=youtu.be

Belen jouluseimi
Espanjalaisissa kodeissa jouluseimen rakennus on vanha jouluperinne. Myös jokaisessa kaupungissa ja kylässä löytyy jouluseimiä joita voi käydä ihailemassa joulun aikana aina Loppiaiseen saakka. Pienoismallit kylästä, Mariasta, Joosefista ja Jeesus lapsen syntymästä on usein rakennettu pieniä yksityiskohtia korostaen. Lisäksi valot tai vesiputoukset tekevät Belenistä entistä elävämmän.

Katalonialainenperinne jouluasetelmassa on caganer-hahmo. "Kakkaajat"  ovat yleensä julkisuuden henkilöitä kuten poliitikkoja ja urheilijoita. Henkilön pääsy kakkaavaksi hahmoksi on kunnia-asia. caganer hahmo tuo perinteisesti onnea sadolle.