Vierailijat

144

Muistiinpanoja 2012

31.12.12
Näkyy olevan vuoden viimeinen päivä. Niin se on taas tämäkin vuosi mennä hurahtanut. On tuonut monennäköistä kokemusta mukanaan, eniten kuitenkin niitä mukavia. Täällä uudessa kotimaassani otan Uuden Vuoden vastaan aivan samalla tavalla kuin vanhassakin. Eli hiljaa kotona istun ja katson TV:tä.
Voi pyhä sylvi nyt täytyy kyllä kertoa teille että pääsi hörönauru kun favoriittiohjelmani Ahora Caigo alkoi. Juhlan kunniaksi ovat osaanottajat ja yleisö pukeutuneet merkillisiin asuihin. Ohjelman vetäjä Arturo Valls on vetänyt ylleen kultalameisen bodyn. Hän tapaa esiintyä naisena joten se nyt ei ole mitään uutta mutta kun hän on laiha ruipelo ja älyttömän pitkä niin on hivenen hassun näköistä. Perhekalleudet on aika hyin tasoitettu mutta näyttää niinkuin olis vaippa tasoittamassa. Älyttömän pitkissä jaloissa on kiiltävät sukkahousut. Ja kaiken huipuksi pitkät kainalokarvat vilkkuvat kun nostelee käsiään! No se siitä, pääasia että on hauskaa. Ja onhan se kiva että ohjelmat eivät ole niin totisia kuin pohjoismaissa.
Tänään on ollut mahottoman kylmä. En tarjennut olla pihallakaan kun meni vielä pilviharsoon. Muuten aivan tavallinen kaupassakäynti- ja pyykkipäivä. Nyt löysin jo Mercadonastakin kauraryynejä ja jopa kauraleseitä joita voi sekoittaa jugurtin joukkoon. Ajattelin kokeilla huomenna jos niistä vois tehdä vaikka aamuvellit.

28.12.12
Espanjan aprillipäivä.
Netissä oli heti aamulla että meteoriitti on iskenyt kaupunkiin justiin siihen kohtaan mihkä on tehty uus hieno katu.
Oikein hieno auringonottoilma.
Muuten on vähän haikea ja surullinen olo kun naapurin rouva pysäytti mut postinhakumatkalla ja kertoi että minun lähin naapurinmies on saanut stroukin kotonaan Englannissa. Niin mukava mies, vihelteli aina mennesään. On kuulemma aika huonossa kunnossa.

26.12.12
Piti olla tavallinen arkipäivä espanjan kalenterin mukaan. Kaikki kaupat oli kyllä auki, paitsi Kaijan kauppa. Lähdin niitä perunajauhoja hakemaan mutta se jäi taas haaveeksi. En oikein ymmärrä tuota espanjalaisten touhua kun piti olla arkipäivä mutta bussit kulki pyhäaikataulun mukaan. Almanakassa ei ainakaan ollut punainen päivä. No ehkä se joskus selvii. Kävin kirkkoaukiolla ottamassa kuvia joulukuusista. Siellä on sellainen kilpailu mikä yhdistys tekee kauniimman tai kivemman joulukuusen.
Kaupungista lähdin kylään Los Altokseen. Sieltä sitten kävellen kotiin ja matkalla huomasin että täällä Espanjassa on muitakin kauppoja kuin Mercadona. Siinä matkalla oli Consum ja ajattelin että käyn vakoilemassa mitä siellä on. Siellähän oli vaikka mitä! Paljon parempi valikoima kuin koti-Mercadonassa. Olihan se kyllä kalliimpi. Löysin sieltä jopa kauraryynejä.
Eli näin se näkökenttä laajenee.



24.12.12
Jouluaatto
Mikä ihana Jouluaatto!
Täällä on tänään tavallinen arkipäivä joten kävin kaupassa ostamassa vähän einestä. Sain siellä sellaisen Jouluherätyksen että jotain joulua täytyy ostaa. Niimpä pakkasin koriini espanjalaisia jouluherkkuja jotka eivät olleet kuivattua kinkkua tms. vaan niitä tosi herkkuja. Siis polvorones (joululeivonnaisia), Turron (erilaisia sekoituksia makiaa töhköä), suklaakonvehteja ja kirsikkasuklaata. Että nyt pitäis olla suu makiana varmaan vielä joulun jälkeenkin.
No ei se siihen loppunut. Kun viime joulun aikaan minulle tuotiin sitä riisipuuroa ja sekametelikeittoa niin jäi sellainen mieliteko päälle että nyttenkin pitäisi sitä saada. Sen tekijähän on nyt Ruotsissa joten täytyy itse yrittää kokata. Monta kertaa kaupassa käydessäni olen yrittänyt etsiä perunajauhoja mutta en ole löytänyt. Tänään rupesin niitä pusseja hipelöimään ja yksi tuntui niin narisevaiselta että päättelin siinä olevan pottujauhoja. En nyt ole vielä kokeillut, kunhan saan puurokattilan vapaaksi niin sitten täytyy yrittää. Siinä kattilassa on tällä hetkellä jauhelihakeittoa ja sitä riittää vielä huomiseksikin. Siis tänäänkin söin sitä keittoa ja jälkiruuaksi Turronia. Oli se aika äkkimakeeta mutta hyvää.

Päivällä otin aurinkoa pihalla ja oikein piti vaihtaa bikinit päälle kun tuli hiki. Oli niin ihanaa siinä istuskella täydessä hiljaisuudessa. Palmutkaan eivät paljoa huojuneet kun oli kohtalaisen tyyntä. No toi suihkulähde tahtoo jopa häiritä, silloin sen huomaa kun on muuten hiljasta. Niin täältä on lähtenyt kaikki Joulua viettämään johonkin muualle. Meitä on vaan kaksi akkaa koko meidän pihassa. Siinä istuessa ajattelin että eipä tarvii lähteä tuiskuun ajamaan ja pelkäämään pysyykö tiellä. Siellä Ruotsissa on kuulemma kauhiat lumipyryt. 
Tämän lähemmäks Joulukukkasia en päässyt tässä kotosalla ainakaan. Pihalla töröttää syksyllä istuttamani leparkuunia ja vieressä pieniä neilikoita.



21.12.12
Eikös tänään pitänyt tulla se maailmanloppu? Olen ootellut koko päivän mutta mitään ei ole tapahtunut. Tai jos se on tullutkin ja minä jäin henkiin.
Kävin kuitenkin pitkän lenkin kävelemässä päivällä ja kävin katsomassa uutta toimintapuistoa joka avattiin muutama viikko sitten. Suolakuningattaren puisto nimeltään. Siellä on kaikenmaailman pallokentät, kuntovempelekenttä, voimistelukenttä, petankki- ja kyykkäkenttiä, lasten leikkipuisto ja sitten on vielä koirille oma aidattu alueensa jossa niitä saa treenata. Kertakaikkiaan viimisen päälle hyvin ja kauniisti tehty alue. Olen sitä bussin ikkunasta ihaillut mutta nyt kävin oikein paikan päällä katsomassa. Kun vaan ihmiset käyttäisi ja osaisi pitää siistinä paikat. Täällä on toi koirankakan keruu vähän niin ja näin. Ei ne ihmiset viitsi kerätä niitä. Vaikka tälläkin alueella oli oma koirien käymälä niin silti näkyi siellä koirien treenauspaikalla kakkaroita.  
Noista kakkaroista tuli mieleen kun tilasin ravintolassa paskaa suklaakastikkeella!!! Muistin vaan että opettaja oli kerran sanonut mitä caca tarkoittaa mutta siinä hätäpäissäni muistin että se tarkoittaa torttua eli kakkua. No sehän tarkoittaa sitä ihteensä ja tilasin reippaasti: caca de chocolate! Tarjoilijalla ei ilmekkään värähtänyt enkä saanut sitä kakkaa vaan tuli oikein hyvä tarta de chocolate. Eli se torttu olis ollut tarta eikä caca. Kyllä ne täällä ymmärtää vaikka vähän pieleen meneekin. Oliskohan se ollut englanniksi jotain cacan tapaista ja se tarjoilija sen takia ymmärsi sen. Mene ja tiedä
Tuli toinenkin juttu mieleen kun taas kerran tilattiin jälkiruokaa niin minä viisaana naisena selitin kaverilleni suomeksi erästä jälkiruokaa että se on sellaista niinkuin moussea. Tarjoilija rupes kauheesti nauraa ja käänsi sen englanniksi mouce vai mikä se rotta on englanniksi. Sitten kun se toi niitä niin sanoi englanniksi kaksi rottaa, olkaa hyvä!

19.12.12
Piti lähteä sitä rahaa tuhlaamaan paikalliseen ostoskeskukseen Habanerakseen. Olen alkanut keräämään krääsää sinne mun tulevaan? asuntoon ja löysin nytkin aivan ihanan pienen valkoisen kynttilälyhdyn ja valkoisen naulakon. No tietysti sieltä löytyi myös kasa vaatteita, siitähän ei pääse yli eikä ympäri. Kun pääsin kotiin oli pusseissa 3 villapaitaa yksi pusero ja yksi villatakki. Kaupasta kun ostaa niin saa maksaa vähän enemmän eli 52€ tuli hynttyyt maksamaan. Markkinoilta sais 3€ kappale jos sattuu sopivia löytämään.

18.12.12
Tänään kävin parin kaverin kanssa uudessa La Zenian ostoskeskuksessa joka aukaistiin syksyllä. On se vaan niin suuri että vaikka kaksi kertaa siellä nyt olen käynyt niin en vieläkään ole kaikkea nähnyt. Tosin täällä menee tuohon syömiseen niin paljon aikaa ettei niitä kauppoja paljoa ehdi tirkistellä. Täällä kun on päivän meny niin siihen kuuluu eturuoka, pääruoka ja jälkiruoka. Siinä sitä aikaa tuhraantuu mutta on mukava käydä ulkona syömässä kun se on niin halpaa eikä täällä muutenkaan tahdo saada tuota rahaa kulumaan niin täytyy sitä johonkin laittaa. Tässä paikassa oli jälkiruuaksi Tiramisua ja kahvia. Se oli suussa sulavaa. Mutta sitten se tarjoilija pilasi kaiken kun toi laskun yhteydessä liköörilasilliset ja se maistui lamppuöljylle. Blääh.

17.12.12
Viimeinen espanjankurssipäivä. Mua vähän hävetti kun itse pyysin ambulanssin tilaus sanastoa ja sitä käytiin viime kerralla läpi ja tänään oli sitten kuulustelu. Enhän minä ollut viikon aikana edes katsonut espanjan papereita ja tottakai ope laittoi minut sitten leikisti tilaamaan ambulanssia. Arvatkaas osasinko? Pikkasen hävetti. No kyllähän mä siitä jotenkin selvisin mutta olis paljon paremmin osannut jos olis edes kerran vilassut papereita. Mitä tästä opimme? Pitäis Marjon jo pikkuhiljaa ottaa tosissaan toi espanjan opiskelu. Jospa tuosta nyt saisi jonkunlaisen tönäisyn ja edes yrittäis joululoman aikana.
Irina tarjosi meille espanjalaisia joulukarkkeja ja kuuntelimme joululauluja.

14.12.12
Ja nyt rupesi asiat rullaamaan. Olin justiin saanut vaatteet päälleni kun menin vetämään verhot ulko-oven edestä ja siellä seisoi ukko. Minä sanoin Hola mutta hän sanoikin Olé. Ihmettelin miksi hän sillai tervehtii ennenkuin hoksasin että hän tulee nettifirmasta jonka nimi on Olé. Pojat kävivät antennin kimppuun katolla ja sitten tuli tietokoneineen sisälle. Hetken siinä räplättyään sanoi että okey. Ja nyt se sitten toimii. Että kyllä joskus tarvitaan naisenergiaa.
Taas kenkuttaa. Nyt kun ajattelin että voin taas pitkästä aikaa kuunnella radiotakin netistä niin Souvarit rätisee niin paljon ettei meinaa saada mitään selvää. Ja Riitta sanoo vaan ettei se ole heidän vika! Eipä tietenkään mikään ole heidän vika mutta eikö kuitenkin olis heidän asia huomauttaa asiasta jollekkin. Eipä silti ei siinä nyt paljoa menetä vaikkei kuuliskaan niitä Santosen pakinoita sun muuta. On vaan tullut sellainen tapa. Mutta vois olla iloisempi mieli jos sitä ei kuuntelis ollenkaan.

13.12.12
Lucian päivä. Eipä ole Luciaa näkynyt ei kuulunut täälläpäin. Minä vaan hermostuin siihen minun nettitouhuun ja päätin että lähden vihoviimeisen kerran toimittamaan asiaa. Menin Kaijan kauppaan ja pyysin Kaijaa soittamaan Olélle. Hän rupesi heti vääntämään numeroa sinne. Nyt tuntuu että asia rupeaa rullaamaan.

12.12.12
Kiva päivämäärä. Uusi yritys pankkiin ja nyt sain asiani toimitettua. Se pankkivirkailija nauraa mulle kun olen asettanut kyseenalaiseksi josko minun rahat pysyy siellä pankissa vaiko häviävät johonkin osakkeisiin. Kyllä mä nyt jo uskon kun oli säästötilillekkin tullut uuden pankin tunnukset.

11.12.12
Taas odottelin Olén miehiä muttei näkynyt. Ei siitä tule mitään kun se minun "tulkki" lähettelee vaan sähköpostia sinne. Pyysin häntä soittamaan sinne mutta hän vaan lähettelee sähkäreitä. Ei tuu mittää.

10.12.12
Opiskelupäivä. Ennen kurssia piti käydä pankissa kun se uusi pankki on  nyt ottanut yli sen vanhan pankin enkä päässyt katselemaan netiltä rahojani kun ne oli muuttaneet käyttäjätunnukset. Ja kyllähän minä siellä pankissa kävinkin mutta siellä oli muitakin enkä meinannut päästä ovesta sisään. Jotenkin hivuttauduin pankin yläkertaan jossa meillä ulkolaisilla on aivan oma kerros mutta kun pääsin sinne niin meno tökkas rappusten päähän kun oli sielläkin tupa täynnä porukkaa. Päätin jättää toiseen päivään.

9.12.12
Tein aikamoisen lenkin kun kävin päiväkahvilla ystäväni luona Los Altosissa. Bussit kulkee tosiharvoin näin pyhisin ja ajattelin että lähden apostolin kyydillä. Se on tässä aika lähellä mutta kun tiet kulkee niin hassusti ettei pääse mistään suoraan. 55 minuuttia siinä kävellä lönkyttelin tai alussa oli kyllä aika ripeä tahti yllä. Kun lähdin takaisinpäin niin ajattelin että eikö tosiaan pääse mistään suoraan ja lähdin muka toista kautta takaisin, ikäänkuin takakautta koukaten. Ystäväni kyllä sanoi ettei sieltä pääse kun hän viimeksi meille tullessa kokeili. No suomalainenhan ei usko ennenkuin näkee ja minä sen näin aika nopeasti. Eli sinne jouduin Lago Jardin 2:seen niinkuin hän sanoi. No ei se mitään sitä kautta oli kivempi kävellä kun oli nätimpiä taloja ja muutenkin enemmän katseltavaa. Ja aikaa meni viisi minuuttia vähemmän. Eli ympäri käydään ja yhteen tullaan.

8.12.12
 Taas oli se päivä kun tuli vuosi lisää tuohon ikäkurvaan. Sen verran pääsin netille että näin kavereitten lähettämät onnittelut ja viestit mutta en vaan päässyt vastaamaan kuin joihinkin. Ei tämä netti hyväksy kaikkea nyt.

7.12.12
Tänään odottelin Olén nettikorjaajaa mutta se oli turhaa odottelua.

6.12.12
Suomen itsenäisyyspäivä. Lähdin jo hyvissä ajoin kaupungille. Meillä oli tyttöjen kanssa treffit kirkon edessä jumalanpalveluksen jälkeen. Minä kun en sitä Jumalaa palvele niin katselin sillä aikaa mm. kulkuetta joka kulkee joka päivä johonkin suuntaan. Ensin on lapsia soittamassa kaikennäköistä soittopeliä ja sitten tulee sellaisia satuolentoja ja monta metriä pitkiä nukkeja joita miehet kuljettaa nukkien hameen alta. Ja samaan aikaan paukut ja raketit lentää. 
Kirkon oven pielet on sini-valkoisilla (Valencian värit) kukilla koristeltu. Ihmiset ovat ne sinne tuoneet jonkun pyhimyksen kunniaksi varmaankin. Kirkko-aukiolla on tehty pienoismalliin kaikennäköisiä Torreviejaan ja pyhimyksiin viittaavia asetelmia. Aukiota koristaa Ruotsin smålannista tuotu joulukuusi. Sen on lahjoittanut joku iso metsäyhtiö. Ruotsalaiset seurat ovat sen tänne järjestäneet ja se on tuotu maanteitse. Juhlaseremonioin siihen sytytettiin valot viime sunnuntaina eli ensimmäisenä adventtina. Koko kirkko-aukio on täynnä ihmisiä ja kaikenlaisia myyntikojoja lähinnä lapsille tarkoitettuja syötävää ja ilmapalloja. 
Kirkonmenojen jälkeen lähti kaikki kävelemään Virgen del Carmen´in kulttuurikeskukseen jossa Suomiseura järjesti Itsenäisyyspäiväjuhlan. Se nyt oli melkein yhtä totista ja arvokasta kuin viime vuonnakin lauluineen, monine puheineen ym. Vähän olivat saaneet kevennystä suomalisen koulun oppilaiden esittämällä pienellä vuoropuhelulla. Kirkkokuorolaiset esittivät myös mukavan kuorolausunnan. Päätteeksi oli voileipäkakkua ja viiniä. Santsasin kun oli vähän nälkä.
Kyllä täytyy sanoa että suomalaiset täällä on tosi aktiivia. Tähänkin tilaisuuteen oli tullut noin 400 henkeä. Järjestetään mitä vain niin aina on tupa täynnä.
Toiset lähtivät vielä Suomiseuralle TV:stä katsomaan linnan juhlia mutta minä lähdin kotiin kun olen niitä kauniita mekkoja jo nähnyt tarpeeksi.

5.12.12
Nyt sitten uudestaan vaateostoksille ja nyt löytyikin mieleistä vaatetta. Ostin takin, kaksi puolihametta ja neulepuseron ja niihin asuihin sopivat korut. Siis kerrankin ostin setin jossa sopi kaikki toistensa kanssa. Nämä sitten vaan huomenna päälle Itsenäisyyspäivän juhliin.

4.12.12
Yks mun kavereista innostu että pitäis päästä norjalaisten tansseihin ja pyysi minua mukaansa. No minähän sitten lähdin henkiseksi tueksi mukaan. Olimme hyvissä ajoin paikalla ja istuimme siinä kapakan edessä autossa ja ajattelimme että katsotaan minkälaista porukkaa sinne menee. Yksi pariskunta tuli heti seitsemän jälkeen ja siihen se sitten loppuikin. Eli oli hyvin hiljaiset tanssit. Ei me sitten menty edes sisälle kun ajattelimme että tuskin siellä kuitenkaan saa tanssia! Se siitä.

1.12.12
Minulle huomautti yksi suomalainen nainen eilen että tunnisti minut suomalaiseksi vaatetuksesta! Silloin mulla vähän kimahti päässä ja ajattelin että katsotaanpas muutaman päivän päästä jos olen vielä suomalaisen näköinen. Kyllähän suomalaisen tunnustaakin vaatetuksesta mutta en ajatellut että minä kuitenkaan niin huonosti pukeutuisin. Lähdin siis paikalliseen ostoskeskukseen hakemaan uutta takkia. Siellä huomasin että kaupat oli täynnä samanlaisia toppatakkeja kuin minullakin mutta vaan eri värisiä. Eikä siitä sitten tullut takkikauppoja kun en löytänyt sopivaa kokoakaan.

30.11.12
Taas tuli käytyä syömässä yhden kaverin kanssa. Olimme ruotsalaisessa paikassa, Svensken på hörnet. Tosi hyvä ruoka ja mukava kun sai pratata svenskaa. Jälkiruuaksi oli aivan mahtavaa Tiramisua.

27.11.12
Vikailmitus laitettu nettifirmaan.

24.11.12
Minun internetyhteys sanoi tänään itsensä irti. Piti ruveta Boråsin Kaikua kuuntelee niin eipäs ollutkaan piuhat järjestyksessä kun ei kuulunut kuin parin sekunnin pätkiä silloin tällöin. Tuli aika paljon ärräpäitä. Kirjoittelen nyt kuitenkin tänne jotain aina silloin tällöin ja laitan sen netille sitten kun yhteys taas pelaa.

21.11.12
Tässä minun lähellä on valmistunut loistohotelli ja Suomiseura järjesti tänään siellä sellaisen terveyspäivän. Oli kaikennäköistä luentoa ja tiedoituksia. Vähän oli sellaista ei kiinnostavaa mutta täytyy aina mannä kun jotain järjestetään ja kun oli vielä tuossa tien toisella puolella. Olihan se hieno paikka mutta kovat tuuletukset niinkuin tavallista nykyään joka puolella. Tauolla kurkkasin kuitenkin saunan puolelle ja siellä oli lämmin. Kävimme katsomassa spa-osaston ja siellä oli suomalainen ja turkkilainen sauna.

11.11.12
Nyt on sitten sukat varttia vaille valmiita. Tuli vain vähän isot kun tein sen netistä ottamani ohjeen mukaan. Ne sopii varmaan elefantille. Ajattelinkin että jätän ne vierassukiksi mutta toisaalta tuleekohan mulle koskaan elefantteja kylään!
Ei muuta kun uusiksi ja vähän pienemmällä silmukkaluvulla.
Eilen oli aivan mukava ilma vaihteeksi mutta tänään on taas pilvistä. Huomiseksi on luvattu reippaasti sadetta. On vielä pakko lähteä kaupungille kun on pankissa aika ja sitten se espanjan kurssi. Ans kattoo kuinka hyvin siellä kastuu.
Laitoin äsken tämän asuntoni myyntiin Blocketiin, saas nähdä jos tärppää.

9.11.12
Viime kesänä hävitin niitä tavaroitani sekä Ruotsissa että Suomessa. Nyt on sitten se aika kun  niitä rupean takaisin haikailemaan. Tuli yhtäkkiä niin kauhee hinku että pitäis ruveta sukkaa kutomaan. Ja minä yleensä aina hinkuni sammutan eli ei muuta kun kaupungille lankaa ja puikkoja ostamaan. Niitä puikkojakin oli iso nippu jotka myin pilkkahintaan. No ei se mitään eihän ne uudet puikot maksaneet kuin 0,75€. Mutta ei vaan löytynyt sukkapuikkoja joten sain tehdä kahdella puikolla. Netiltä löysin sellaisen ohjeen ja nyt on ensimmäinen sukka varpaita vailla. Se hinku tuli oikeastaan siitä kun olin siellä kiinalaisessa niitä rintsikoita ostamassa niin näin siellä niin ihanan väristä ruskeaa lankaa ja ajattelin että olis kiva siitä jotain tehdä. Sitten kun pääsin kotiin niin rupes kehiytymään se sukka ajatus. Sukkaahan en ole eläissäni kutonut jollen nyt sitten koulussa, en muista. Kutomakoneella olen kyllä tehnyt eräitäkin sukkia, sillä kun tuli niin nopesti. Siis nyt olen oikea mummo sukkaa kutomassa, keinutuoli vaan puuttuu. En vaan muistanut että siitä hommasta tulee niska ja hartiat kipeeksi.

6.11.12
Sovittelin niitä eilen ostamiani rintsikoita ja pöksyjä. Ne sopi niin hyvin että ajattelin hakea niitä kaupan tyhjäksi! Mutta kun katsoin ikkunasta ulos niin päätin että en nyt ihan tänään lähdekkään. Oli nimittäin taivas harmaana ja sieltä tippui jotain märkää alas. Katsoin sääennusteen ja se näytti aivan niinkuin Boråsissa viime kesänä. Aurinkoa näkyvissä vasta sunnuntaina. No sehän voi vielä muuttaa mielensä tässä viikon aikana. Mutta tuntuu ihan mukavalta tällainen löhöpäiväkin. Sytytin kaikki kynttilät mitä löysin ja nyt vaan värkkään tietokoneen kanssa, lueskelen ja vähän välillä laittaa murkinaa poskeen. Se touhu sais kyllä jäädä pienemmälle kun ei meinaa housun nappi mahtua kiinni. Täällä on aivan mahdottoman ihania jälkiruokia kaupassa mutta ei kait niitä ole pakko kolmea purkkia kerralla syödä, eikö riittäis yksikin? Luulisin.
Niin mulla oli se telkkarikin "rikki" muutaman päivän. Kaikki kanavat oli häipynyt maailman tuulin. Moneen koertaan tutkin että antenni on seinässä ja toinen pää telkkarissa mutta kyllä se istu piukkaan paikoillaan. Mulla kävi asunnon katsojia eilen ja hekin tutkivat asian ja sanoi että kyllä se siellä on paikallaan. Ajattelin että täytyy ruveta jostain kyselee että mikä on. Kuitenkin eilen illalla aukaisin tvn ja niinhän se taas pelasi, täytyi vaan hakea kanavat uudestaan. Eli vika oli taloyhtiön antennissa. 
Sarjassamme ruokakömmähdyksiä: Kielikurssista on jotain hyötyä, tulin siihen tulokseen. Siellä opeteltiin kahvilasanastoa ja tuli esille että täällä voi tilata kofeiinitonta kahvia. Siinä selvis mitä on kofeiiniton espanjaksi. Seuraavan kerran kun aukaisin kahvipaketin kotona katsoin että ompas tutun näköinen sana paketin kyljessä. No siinähän luki että kofeiiniton.
Eli minä olen juonut kofeiinitonta kahvia täällä koko ajan enkä ole huomannut mitään. Täällä se on ilmeisesti tavallista koska kaupan hyllylläkin on kofeiinitonta melkein yhtä paljon kuin tavallista. Olen nyt ostanut oikeeta kahvia ja on jännä maistaa sitä kunhan toi kofeiinton loppuu.

5.11.12
Espanjankurssi päivä. Lähdin vähän aikaisemmin ja kävin ensin syömässä Suomiseuralla. Siellä oli lohikiusausta. Pitihän se syödä kun kerran olin niin suunnitellut. Olihan se hyvää vaikken lohesta tykkääkään. Kurssia odotellessa lähdin käymään kiinalaisessa kaupassa. En taaskaan ehtinyt katsoa kuin puoli kauppaa. Löysin kuitenkin hyvän näköisiä rinsikoita ja uskalsin ottaa jopa kahdet mukaani. Yhdet pikkuhousutkin löysin, 2€. Ne rintsikat makso 2,20€ kappale. Ja tarttuihan sieltä vähän muutakin kamaa mukaan. Espanjan tunti meni taas hyvin niinkuin tavallista hyvän opettajan opetuksen myötä. Opettelimme kellonaikoja, laatusanoja ja värejä.

2.11.12
Nyt ei enää saanut oltua kotona vaan lähdin markkinoille. En olekkaan vielä oikein kaikessa rauhassa saanut siellä kierrellä. Ei siellä kuitenkaan jaksa kävellä kun vähän aikaa, sattui aika lämmin päiväkin. Ostin kuitenkin käsilaukun kun ei sopivia vaatteitakaan löytynyt. Ihan hyvä ruskea laukku jota saa kainalon alla roikottaa, 10€.
Sitten äkkiä kotiin ottamaan aurinkoa.

1.11.12
Taas täällä pyhäpäivä. Pyhäinmiestenpäivä tai nykyään pyhäinpäivä, kuulin justiin. Eli kotosalla vaan koska kaikki kaupatkin on kiinni.

30.10.12
Oli sitten taas aikainen herätys kun lähdettiin sinne Viinitilamatkalle Torreviejan Suomiseuran kanssa. Olin ajoissa lähtöpaikalla ja bussimme siellä jo odotteli. Oli aika kylmä aamu, vain 10 astetta, ja laitoinkin muka sen mukaan vaatteita päälle mutta kyllä olin kuin jääkalikka koko päivän. Bussissakin oli niin pirun kylmä eikä se paljoa parantunut vaikka kuskille huomautettiinkin. 
Matkaan lähdimme kuitenkin aikataulun mukaan. Oppaanamme olivat Ulla ja Heljä jotka matkan aikana selostivat matkakohteestamme sekä viininvalmistuksesta. Viinitila on nimeltään Hacienda del Carche ja sijaitsee Murcian maakunnan pohjoisosassa Carche vuoden juurella. Tapasimme perillä oppaamme Miriam´in. Heti kun kaikki sai käytyä vessassa, ainakin puoli tuntia siinä kului, kertoi hän meille tarinansa viinitilasta ja valmistuksesta. Aloitimme ulkona ja sitten siirryimme sisälle viinisammioiden juurelle. Hyvin hän kaikki kertoi ja hyvin meidän oppaamme tulkkasi. Esittelyn jälkeen siirryimme tynnyripuolelle jossa viinejä säilytetään määräntynlaisessa lämpötilassa ja kosteudessa. Siellä oli valmiiksi katettu pöytä jossa oli pientä naposteltavaa ja saimme myös maistaa erilaisia viinejä. Siinä sitten minglattiin kunnes pöydän antimet loppuivat ja sen jälkeen menimme tekemään ostoksia. Tilalla tehdään myös viinirypäleistä hilloa, oliiviöljyä sekä kolmea erilaista juustoa. Minä en ostanut viinejä mutta ostin yhden purkin Mermelada de Vino Tinto. 
Jatkoimme matkaamme aika paljon myöhässä ruokapaikkaamme joka sijaitsi pienessä Abanillan kylässä. Ravintolan nimi oli Posada Casa Pepe. Hyvin pieni ravintola mutta mahduimme sisälle kuitenkin koko bussilastillinen. Ja siitä se syöminen alkoi. Bussissa saimme ruksata mitä kukin halusi ottaa eturuuaksi ja pääruuaksi. Kävi kuitenkin ilmi että kaikille kuului ne kaikki eturuuat! Eli pöydissä oli jo valmiina tonnikalasalaattia ja kinkkua juuston kanssa. Sen jälkeen tuotiin kananmunasta ja paksusta valkokastikkeesta tehtyjä kakkuja. Ne oli jollain ihmeen konstilla saatu kuin pieniksi kakuiksi. Seuraavaksi tuotiin iso kupillinen keittoa jossa uiskenteli yksi iso lihapulla. Siinä vaiheessa jo mahat pullisteli monella. Mutta ei muuta kun taas lautasia pois pöydästä ja tuotiin pääruoka. Melkein kaikki otti lammasta. Minäkin sitä maistoin eka kertaa elämässäni. Lautasella oli kaksi pihviä ja se pienempi oli oikein murea ja maukas mutta se isompi oli vähän sitkeä. Mutta ranskalaiset oli tosi hyviä. Sitten tuli ne jälkiruokahössötykset. Ensin tuotiin isot kasat viinirypäleitä, koskaan en ole niin hyviä viinirypäleitä saanut. Sitten tuli sellainen joka on täällä nimeltään Flan. Se on jonkilaista vanukasta. Kun tarjoilija sai ne jaettua jokaiselle niin se rupes kantaa sellaisia piippikannuja pöytään joissa oli jonkilaista kahvi-kaakao liköörin tapaista. Sillä oli pilke silmäkulmassa kun kaikki katsoi ihmeissään että mitä sille tehdään. Sitten se näytti mitenkä sen kanssa touhutaan. Eli suu auki ja kannun nokka suuhun mutta suuta ei saa sulkea vaan se kaadetaan suoraan suuhun. Oli siinä naurussa pitelemistä kun se kannu kiersi rinkiä. Täytyy tähän laittaa todistusaineistoa.



No siinä oli se kannutarina. Mutta ei ne sapuskat vielä loppunut. Tuli vielä kahvit ja tarjoilija touhus taas ison kakkuvadin kanssa. Sieltä sitten pyörittiin pois ja eikös vaan ollut tarjoilija vielä ulkona oven suussa iso vati edessään joka oli täynnä pikkuleipiä. Hyvä ettei vielä perään juossut jotain tyrkyttämään. Oli se mahtava ruokapaikka. Se oli pieni perheyritys, nainen oli kokkina ja mies tarjoilemassa. Hän välillä juoksi mikäli mahdollista pienessä tilassa ja hieno hymy koko ajan päällä. Välillä kävi baaritiskin takana pyyhkimässä hikeä. Tuli siihen sitten loppupuolella pari muutakin ukkoa jotka vähän auttoi tarjoilussa.
Kyllä espanjalaiset ovat mukavia ja hän oli niin iloinen kun menimme hänen ravintolaansa. Annoimme hänelle lautasellisen riksaa kun hän kaikkensa teki meidän hyväksi.
Kotimatka meni oikein nopeasti ja ajoimmekin nyt toista tietä joka taas tarkoittaa sitä että ajoimme tästä minun ohi. Oli autossa pari muutakin jotka asuvat tässä niin pyysimme jos kuski pysäyttää tässä meidän kohdalla ja niinhän hän teki. Se kävi niin kivasti ettei tarvinnut lähteä kaupungin kautta. 
Summa summarum matka oli oikein mukava vaikka ensin meinaskin jäätyä pystyyn. Ei muuta kuin seuraavaan kertaan. Hasta la próxima!

25.10.12
Viimeinen kerta intensiivikurssilla. Sekin on nyt sitten kokeiltu ja tuntuu taas mukavalta kun pääsee turvallisen Irinan tunnille maanantaina. Tulee kuulemma jatkokurssi tälle intensiiville mutta sen minä ainakin jätän väliin.

24.10.12
Kyllä ihmisen mieli tulee pienestä iloiseksi. Hyppäsin taas bussiin tänään kun lähdin kielikurssille. Tervehdin kuskia niinkuin hyviin tapihin kuuluu: Hola! Tämäpä vastasi: Hola Marjo! Oikein säpsähdin ja ajattelin että kylläpä olen tullut kuuluisaksi kun bussikuskitkin jo nimen tietää. Sitten hoksasin että se kuski kerkis lukemaan nimeni siitä bussikortista kun se laitetaan sellaisen koneen päälle joka tunnistaa sen. Mutta tuntui niin mukavalta kun se sanoi sen, suu oli hymyssä koko matkan.  Siis minun suu. 
Kurssilla meni taas paremmin ja tuli nuppiin uutta tietoa  jota en ole ennen lukenut. Tuntui ihan mukavalta ja nyt kun oppii tuntemaan ihmisetkin niin on ihan kivaa. Tauolla otimme baarista Carajillot eli brändykahvit. Ei ollut hyvää mutta kaikkia täytyy kokeilla. Siis siellä kurssin aikana saa pämpätä niin paljon kun kerkiää koska se pidetään yhdessä suomalaisessa ravintolassa. Vaikkei sitä etua monikaan käytä. Muutenkin täällä on paljon rennompaa meininki. Esim. tulee paremmin ja nopeammin tutuiksi niinkuin tällaisilla kursseilla ja jos tapaa jossain ulkonakin jonkun suomalaisen niin sitä ollaan heti kuin tutut.
Kotimatkakin sujui taas ilman kommelluksia tähtisilmän kyydissä. Hän oli saanut tänään pakasta vedetyn auton ajettavakseen. On se niin suloinen mies että tekis mieli laittaa pulloon ja ottaa kotio. Sitten aina välillä kattelis ja vaikka vähän silittelis. Eihän sitä tässä iässä enää muuta!

23.10.12
Ennen kurssia kävin Boråsin naapurien luona syömässä. En kuitenkaan Boråsissa vaan täällä Torreviejassa. Ja täytynee sanoa entisten naapurien koska me emme nyt enää ole naapureita ainakaan Boråsissa.
Ja nyt oli kolmas kurssikerta. Nyt ei Marjo saanut oltua hiljaa enää vaan pyysin kurssilla puheenvuoroa. Se ope kun tekee sillai että se laittaa meidät keskenään puhumaan ja harjoittelemaan eikä se ole niin helppoa kun ei osaa oikein mitään eikä sitten tiedä onko sanonut oikein. Siinä menee niin paljon kallista aikaa hukkaan. Eihän se tietenkään tykännyt että menin huomauttelemaan hänen opetuksesta mutta tykkään että jos maksaa kalliin hinnan niin kyllä opettaja saa kysyä jokaiselta erikseen kysymyksiä ja sitten saa vastata. Sitten ainakin tietää meneekö oikein ja samalla oppii kuuntelemaan. Sehän se on tärkeää. Ja siinäkin oppii kuuntelemaan kun kuuntelee mitä se toisilta kysyy. Kyllä on ikävä Irinan kurssille!

Kotimatka sujui kuitenkin hyvin, tähtisilmä poimi mut kyytiin oikeasta paikasta ja päästi vielä poiskin. Minun busseissa on niin mukavia kuskeja kun ne on aina iloisia ja tervehtii ja morjestaa vielä kun lähtee poiskin. Siinä bussissa millä menen sinne kurssille on niin tympeitä kuskeja, ei niitä uskalla tervehtiä.

22.10.12
Maanantaipäivä ja tänään on kahdet kielikurssit. Ensin on Suomiseuran kurssi ja sieltä täytyy lähteä aikaisemmin tälle toiselle kurssille. Sanon vaan että on se meidän opettaja, Irina siis Suomiseuralla, niin hyvä ope, nyt sen huomaa vielä paremmin kun on ollut toisella välillä. Se oli täyttä opetusta koko se pieni aika jonka siellä ehdimme olla. Kakkoskurssilla oli kuitenkin vähän parempi tällä kertaa. 
Tällä kertaa töppäsin minä kotimatkalla kun vaihdoin bussia. Seisoin väärällä pysäkillä ja bussi töräytti ohi. Siellä oli ajamassa kuski jonka olen tähtisilmäksi ristinnyt ja hän näytti mulle vaan että pysäkki on vähän matkan päässä. Kyllähän minäkin sen sitten hoksasin että ne keväällä muutti niitä pysäkin paikkoja eikä ne saa pysäyttää missä vaan. Ei hätä ollut kuitenkaan tämän näköinen vaan bussi koukkaa mutkan yhden ostoskeskuksen kautta ja tulee takaisin siihen samalle kadulle josta yritin mennä sinne bussiin. Minä vaan kävelin siihen pysäkille mihin kuuluukiin ja siitähän se nappas mut kyytiin. Eli jos ne bussikuskit ottaa kyytiin niin sitten ei meinaa päästä pois!

21.10.12
Nyt on sunnuntai ja alkoi espanjan intensiivikurssi. Se kestää viisi päivää ja on kolme tuntia kerrallaan. Sinne meno kesti melkein kaksi tuntia kun bussit kulkee sunnuntain aikataulussa ja tämä minunkin bussi kulkee vain tunti ja kymmenen minuutin välein. Sitten täytyy vielä bussia vaihtaa kaupungissa kun tämä kurssipaikka on toisella laidalla kaupunkia. Ja tietysti satoi! Pääsinhän minä tietysti perille ja meitä olikin 19 osaanottajaa siellä kurssilla. Oli se aika sotkuista touhua ja ihmettelenkin kuinka ne jotka ei ole ennen yhtään lukeneet pysyivät kärryillä. Sen piti nimittäin olla alkeiskurssi. Minullakin teki tinkoa vaikka olen jonkunverran lukenut ennen. Kalliskin se oli mutta kaikki täytyy kokeilla ennenkuin tietää. Siinä vaan tuli sitten taas kotimatkalla sellainen töppäys bussikuskille kun se ei pysähtynyt minun pysäkille vaikka olin soittanut kelloa ja seisoin valmiina pystyssä oven suussa. Pääsinhän minä seuraavalta pysäkiltäkin on vain vähän pitempi matka eikä pimeässä ole niin mukava kulkea kun on niitä koirankakkoja joka puolella eikä näe jos astuu päälle. Sunnuntaisin on näköjään toiset kuskit kun arkena. Kyllä ne arkikuskit jo mut tuntee ja tietää missä mä jään pois vaikkei soittais kelloakaan.

19.10.12
Aamulla oli auton vienti takaisin ja se onnistuikin aika hyvin. Tämän päivän ajattelin sitten vaan olla. Melkein onnistuinkin siinä, istutin vain kukkaset ja naapurit kehui niin vimmatusti ja kyllä ne nättiä olikin. Vois vaikka ottaa kuvia tänne kotisivullekkin jos sais joskus niin paljon aikaseksi. 
Se on aika jännää kun Ruotsissa ja Suomessa aurataan lunta ja huiskitaan lumet auton päältä. Täällä aurataan (lanataan)  hiekkarannat joka aamu ja viimeyönä oli tullut taivaalta santaa! Kaikki paikat oli ulkona aivan sannan peitossa. Auton ikkunastakaan ei nähnyt mitään ulos. Mutta huomenna odotettavissa taas kunnon sadetta niin siinähän ne paikat vähän puhdistuu.

18.10.12
Kolmas päivä alkoi samalla tavalla kuin muutkin autolliset päivät. Suunnistimme kimpsuinemme sinne hiekkadyyneille. Ne on kuulemma Espanjan toiseksi suurimmat, Kanarialla on suuremmat, Maspalomasissa. Kävimme katsomassa sitä leveintä kohtaa tästä rannasta. Oli se mahtava. Emme kuitenkaan jääneet siihen vaan menimme lähemmäs kaupunkia. Aamulla oli pilvessä mutta kyllä siitä aurinkoa tuli kun pääsimme rannalle. Mutta ei sitä kestänyt kuin pari tuntia. Lähdimme katsomaan itse kaupunkia. Jätimme auton kadun reunaan ja lähdimme kävelemään. Oikein kiva kaupunki. Eli minulle sopiva. Harmi vaan että siellä on harvoin myytävänä asuntoja ja ovat vähän kalliin puoleisia. 
Sieltä meidän piti mennä Los Montesinos´in kautta kotiin. Ajattelin että katson senkin paikan. No eihän siitä taas mitään tullut kun ne tienviitat on sellaisia kun ovat. Jotenkin eksyimme sinne samaan kaupunkiin, Ciudad Guesada´an, jossa jo viime viikolla kävimme silloin retkipäivänä. Silloin jo päätin ettei se ollut minun paikka kun on niin mäkinen. Ja se vahvistui vielä tällä reissulla kun rupesimme hakemaan ruokapaikkaa. Kaikki kauppojen nimetkin ovat englanniksi. Se taas tarkoittaa sitä että siellä niitä englantilaisia vasta on. Ja ovat omineet koko paikan. Löysimme kuitenkin yhden kapakan jossa oli oikein mukava espanjalainen tarjoilija. Ensin se oli aika yrmee mutta kun huomas että me yritettiin puhua espanjaa niin muuttui ääni kellossa. Loppujen lopuksi se oli oikein vitsikäs poika. Ei meinanut antaa laskuakaan ennekuin kaikki oli syönyt jälkiruokansa. Niitä kun ei meinannut (minäkään) jaksaa syödä kun oli niin isot jäätelöannokset. Eihän siinä muu auta kun laittaa taas kuva tähän.


17.10.12
Toinen autollinen päivä. Hain taas porukan kokoon ja lähdimme Lidl´istä hakemaan mulle vettä ja muuta juomista. Ne kun on niin painavia ettei viitsisi raahata tuosta lähikaupasta. Ja sen jälkeen kohti naapurikaupunkia Guadamar´ia. Se oli oikein mukava nätti, pieni kaupunki ja siellä oli tosi hieno 12 km pitkä hiekkaranta. Tuntui aivan kuin olis ollut jossain kesälomalla. Päätimme että huomenna tulemme tänne rannalle makoilemaan eväiden kanssa. Söimme myös siellä ja sinne ruokapaikkaan tuli yksi ihana espanjalainen poika soittamaan viulua. Oli sillä yksi kaverikin mutta olen jo unohtanut mitä hän soitti. Poika pisti säikeet sekaisin. Niitä on aina kaksi ja ne käy soittamassa siinä muutaman kappaleen ja sitten toinen rupeaa kerämään rahaa ihmisiltä. Emme antaneet niille muille mutta tämä poika sai meiltä jokaiselta kasan kolikoita. Sitten se tuli vielä ihan meidän pöydän viereen ja soitti meille yhden aivan mahtavan kappaleen. Ja katsoi koko ajan silmiin niillä ihanilla suurilla ruskeilla silmillä. Ja ne ripset oli ainakin viis senttiä pitkät! Hän osasi soittaa tosi hyvin ja kun oli vielä niin nättikin! 
Siitä lähdimmekin jatkamaan matkaa Santa Polaan päin kun muistin että siellä oli hyvä puutarha josta viime vuonna ostin pihalle kukkasia. Se oli aika kaukana, muistimme että olisi ollut lähempänä. Löysin sieltä taas nättiä kukkia eikä ollut kallista. Ja täytyihän meidän poiketa siinä tosi isossa kiinalaisessa kaupassa jossa emme viime kerralla ehtineet kiertää koko kauppaa kun se on niin valtavan iso. No samalla tavalla kävi tällä kertaa kun huomasimme että täytyy lähteä kuuntelemaan EKA-radiota. Minunhan piti mennä tänään tansseihin mutta ei näköjään ehdi kun on auto niin on sitä asiaa niin paljon ettei ehdi puoliakaan toimittamaan mitä olin ajatellut.
EKA-radion kuuntelu meni kuitenkin plörinäksi, saimme kuunnella n. 20 minuuttia kun se katkes. Luulin että tietari sanoi itsensä irti. Sitten kuitenkin huomasin että sähköjohto oli irronnut ja tietokoneen patteri kesti vai sen 20 minuuttia. Kyllä taas rupes toimimaan kun sai virtaa mutta sitten ei ollut enää jäljellä lähetystä kuin 20 minuuttia. Kyllä harmitti. Ei siinä sitten muuta kuin viedä kaverit kotiin siis taas meni koko päivä mutta nyt sain kuitenkin vettä ja kukkasia.

16.10.12
Piti herätä ennen sianpierua kun piti sitä vuokra-autoa lähteä hakemaan. Kyllähän siinä oli taas selittämistä sillä vuokrapojalla että sai mut ymmärtämään. Joka paikassa on eri systeemit ja kun netistä tilaa niin ei koskaan tiedä mistä paikasta sen joutuu hakemaan. Selvishän se sitten ja sain sellaisen Renault Meganen. Hienon näköinen auto mutta ei ollenkaan ajoystävällinen. Meinasin hermostua sen kanssa heti alkuun. Löysin kaverini Myllypuistosta ja pääsimme ajamisen alkuun. Menin ensin porukoille näyttämään missä on Kaijan kauppa ja joimme siellä kahvit ja kanelipullat. Sen jälkeen vein porukan apteekkiin jossa on suomea puhuva myyjä. Tai hän puhuu vissiin kaikkia kieliä mitä on olemassa. Ja muutenkin hirmu mukava ja ystävällinen ihminen. Hän sen ilmaisen tukan leikkauksenkin mulle varasi. Niin ja se oli se päivä nyt kun se aika oli. Siinä apteekin yhteydessä on pieni huone jossa tehdään tällaisia tarjoushommia apteekin asiakkaille. Menin tukanleikkuusen ja toiset tutustuivat Sillä aikaa apteekkiin ja lähiympäristöön. Tukka tuli leikattua justiin niinkuin meinasinkin eli oli hyvä kampaaja ja kun hän vielä asuukin tässä minun lähellä niin siellähän voi joskus käydäkkin. 
Siitä lähdimme ajamaan kohti Villa Martinia jossa on netillä paljon asuntoja myytävänä. Ajattelin että katson ympäristöä jos se on minun vartalolle sopiva. Olis siellä ollut neljä asuntoakin joita ajattelin katsoa ulkoapäin muttei siitä tullut mitään kun on niin huonot tienviitat ja katujen nimiä ei ole kun jossain harvassa kadunkulmassa. Eli luovutin ja ajoimme uuteen ostoskeskukseen joka pitäisi olla suurin koko Valenciassa. Mene ja tiedä. Emme siellä kauaa pyörineet kun rupesimme hakemaan ruokapaikkaa. Vihdoinkin sekin löytyi siis sellainen joka oli kaikille mieleinen. 
Lähdin ajamaan ihmisiä kotiin ja ennekuin olin saanut viimeiset ulos autosta niin tuli puhelu että yhden kaverin asunnosta oli sähköt katkaistu. Vuokra-isäntä (yksityinen) ei ollut maksanut sähkölaskua ja sähkölaitos oli käynyt pätkäsee sähköt. Ei muuta kun lähdimme koko porukka takaisin hänen luokseen ja hän sai onneksi heti toisen asunnon johon pääsi heti muuttamaan. Rupesimme koko porukalla pakkaamaan hänen tavaroitaan ja niitä oli aika paljon koska siinä asunnossa ei ollut oikeastaan muuta kuin muutama vanha huonekalu niin hän oli joutunut ostamaan kaikkea mahdollista pölynimuria myöten. Minä sen imurin sitten sain kun tietysti siellä uudessa asunnossa oli kaikki tarvittavat vehkeet. Eli en suosittele näitä yksityisiä asunnonvuokraajia, ei ollut ensimmänen kuulemani tapaus. 
Loppujen lopuksi tuli päivästä tosi pitkä.

12.10.12
Nyt oli sitten selkä niin kipee ettei meinannut päästä sängystä. Eikä päässytkään. Söin vain vähän aamiaista ja otin särkytabletin ja takaisin sänkyyn selälleen maate. Kahden aikaan pääsin jo vähän liikkumaan ja nyt olen töröttänyt pystyssä kun vielä iltapäivällä otin toisen tabletin. Tänään on taas vaihteeksi pyhäpäivä. Juhlitaan kun Kolumbus löysi jotain jostain ja sitten on vielä joku pyhimyksen päiväkin. On ollut puolipilvistä ja nyt Souvarit radion aikaan taivas on mustana ja ukkostaa. Muutama tippakin on tullut.

11.10.12
Meillä tänään retkipäivä ja minulla selkä kipeä. Tuli jo eilen. Minulla oli eilen aamulla into päällä ja suunnittelin heti herättyäni että pesen koneellisen pyykkiä, siivoan, pesen ikkunat ja pesen pätkän aitaa. Selkä tietysti pelästy kun meinas joutua niin kovaan rääkkiin. Kaikki muut sain tehtyä mutta aita jäi pesemäti. No ei se mitään, ei ne vieraat valittaneet että oli santanen aita. 
Niin siis tänään lähdimme retkelle katsomaan entisiä luola-asuntoja Rojalekseen. Kävimme Ciudad Quesadan kautta kun oli aikaa. Se on sellainen paikka josta olen katsonut asuntoja netistä. Selvisi sekin ettei se ollut minun paikka. Oli niin mäkistä maastoa. No siellä luolakylässä näimme miten ihmiset on ennen vanhaan asunut. Se on nykyään vain turistikohteena ja luolissa pitävät erilaiset taiteilijat työpajoinaan ja näyttelypaikkoinaan. Oli siellä sitten sellainenkin talo joka oli päällystetty näkinkengillä. Olihan niitä mukava katsella vaikka olinkin paremmat versiot jo nähnyt aikaisemmin. Tunisiassa luolia joissa oikein oli asukkaitakin. Ja Tanskassa näkinkenkätalon joka oli oikein nätti.

Oli älyttömän kuuma kierrellä siellä vuorella. Onneksi kuskillamme oli kiire kotiin ja lähdimme takaisinpäin. Mutta jos minä sekoan paikoissa ja olen välillä eksyksissä niin samaa teki meidän kuskikin. Ajoimme pirun pieniä santateitä pitkin peltoja taateliviljelmien läpi . Pääsimme kuitenkin takaisin omaan kaupunkiimme ja lähdimme syömään sellaiseen paikkaan kuin Svensken i hörnet. Siis ruotsalainen ruokapaikka. Tarjoilija ymmärsikin ruotsia mutta vastasi englanniksi. Siellä oli paikat ulkona aivan täynnä ja pyysimme nurkan taakse oman pöydän. No hetken päästä tuli ukko pöytäliinan kanssa ja laittoi meille ihan oman pöydän roskapönttöjen viereen. Siinä oli hyvä paikka kun kävi tuuli. Oli tosi hyvä ruoka. Eli minun mieliruokaa spättaa suomeksi vissiin punakampelaa. Jälkiruuaksi sai plättyjä. Eikä ollut hinnalla pilattu, 7,90€. Sinne mennään varmasti toistekkin. Siinä rupes vettäkin räpsimään ja lähdin kotiinpäin käytyäni ensin katsomassa yhden kaverin asunnon.

10.10.12
Keskiviikkopäivä ja on tulossa vieraita jotka alkujaan ovat Göteborgista mutta eivät oikein itsekkään tiedä mikä on se kotipaikka kun suurimman osan ajasta kuitenkin ovat täällä Espanjassa eli Santa Polassa. He olivat tansseihin menossa ja tulivat tämän kautta porisemaan. Minä en mene tansseihin kun kuuntelen nyt EKA-radiota. Harmi että sitä ei voi kuunnella jälkilähetyksenä.

9.10.12
Pyhäpäivä taas vaihteeksi eli kaupat on kiinni. Se on Valencian päivä.
Lähdin aamulla kävelylenkille mutta meinas tulla hätä käteen kun oli niin kuuma. Kävin katsomassa tuota uutta puistoa jota aloittivat tekemään keväällä. Nyt se oli valmis mutta ei se niin ihmeellinen ollut. Oli aika työlästä kävellä takaisin päin kun aurinko porotti suoraan selkään. Oli alushousutkin aivan hiestä märkänä kun pääsin kotiin. Eli nyt täytyy minunkin tunnustaa että on lämmin. En pysty minäkään enää ottamaan aurinkoa muuta kuin varjossa.

6.10.12
Ajattelin että jos vaikka soittaisin siskolle Suomeen. Aukaisin Skypen ja näin että poikani oli linjoilla. Soitin sinne ja siellähän oli koko Ruotsin puolella oleva sukuni koolla. Siinä sain jutella molempien lapsieni kanssa kuulumiset kun ei olla vielä juteltu tänne tuloni jälkeen. Sain myös yhteyden siskoni joten nyt on sukukuulumiset saatu selville.
Lämpömittari kipuaa kolmeenkymmeneen....

5.10.12
Tulihan se vapaapäivä eilen mutta tänään on taas menopäivä. Lähdin taas kerran markkinoilta ostamaan kukkia tuohon pihalle. En päässyt kovin pitkällekkään kun tuli tuttuja vastaan. No se meni taas menoksi ja menimme seurakunnan kahvioon kahville kun siellä kuulemma saa ilmaiset kahvit. No siellä toivotettiin herran rauhaa eli ei ollut minun paikka. Saatiin me siellä ne kahvit. Saatiin sieltä kuitenkin vihiä yhdestä hyvästä ruokapaikasta ja päätimme että lähdemme kokeilemaan. Se on niin suosittu paikka että saimme jopa odottaa vähän aikaa enenkuin saimme pöydän. Mutta kyllä kannatti jonottaa. Ruokailuun kuului eturuoka, lämminruoka ja jälkiruoka. Eikä maksanut kuin 7,90€. Tilasimme merenantimista tehdyn coctailin eturuuaksi ja se oli kyllä suussasulavaa. Iso lasi täynnä kaikenmaailman rapua ym. Siihen oli vielä tehty niin hyvä kastike että minäkin tykkäsin, ei ollut mitään majoneesitöhköä. Lämminuoka oli possufilettä pippurikastikkeella. Jälkiruuaksi oli sitten sitruuna moussea. Siitä tuli nyt varmaan sellainen minun favoriittipaikka. Yleensä jos löydän hyvän paikan niin en paljoa käy muualla kurkkimassa. Tai jos käynkin niin aina tulee pettymys.
Eli sellainen kukanhakureissu se oli. Mutta ettei totuus unohtuisi niin laitan tähän kuvan yhdestä puskasta joka oli säilynyt kesän yli pihallani.

4.10.12Toivottavasti tänään tulee vapaapäivä ettei kukaan taas soita ja pyydä johonkin. Jos vaikka aurinkoa ottais ekan kerran täällä ollessa.

3.10.12
Nyt aion olla EKA-radiolle uskoton. Illalla olis Seratonissa tanssit ja ovat tuossa vänkänneet että minunkin pitäisi sinne lähteä.
No täytynee sitä sitten vissiin lähteä kun on kuulemma tanssittajiakin sinne tilattu ihan minua varten. Ja kotiinpäin kyytikin oli valmiiksi puhuttu.
Se on sentään hyvä että tanssit alkaa jo kuudelta ettei tarvii siellä koko yötä hyppiä. Ovella oli heti liuta tuttuja jopa Ruotsista asti. Nyt oli kyllä paljon paremmat tanssit kun viimeksi. Ei ollut niin paljoa porukkaa tanssilattialla ja niitä tanssittajia kyllä riitti aivan melkein joka pelille. Vaan kyllä kaipasin sitä omaa tanssikaveria. Olis se ollut ihana tanssia kappaleet niinkuin ne kuuluu. Ei siellä kukaan osannut minkäänlaista lattaria tanssia, fuskua sain yhden kerran tanssia. Kuitenkin soittivat kaikkia lattareita. Että kyllä musiikki oli kohtalaisen hyvää. 
Kotimatka sujui oikein hyvin. Kävimme vain mutkan takaa hakemassa puolukkapurkin joka kuulemma minua siellä odotti. Täällä on mukavaa kun ei tarvii kun jollekkin vähän vihjata että tarttis sitä tai tätä niin hetken päästä joku sen tuo. 

2.10.12
Ei sitten saa olla rauhassa täällä, taidan muuttaa takaisin Boråsiin! Siellä oli kuiteskin aika rauhallista. Olin kesällä heikkoina hetkinä netissä seikkailemassa ja löysin sieltä sellaisen ruotsalaisten naisten klubin joka toimii täällä Torreviejassa. Otin yhteyttä ja nyt tänä aamuna soitti heidän puheenjohtaja ja pyysi mua tulemaan heidän retkelleen tänään. Olin jo unohtanut koko naisklubin mutta lupasin kuitenkin lähteä mukaan. Kävimme noin kymmenen kilometrin päässä olevassa pienessä kylässä vaikka minusta tuntui että siinä pienessä kylässä oli ainakin yhtä paljon kauppoja kuin Torreviejassa. Siellä yksi ruotsalainen omisti sellaisen terveyskeskuksen tai heillä itsellään oli hammashoito yläkerassa ja sitten oli keskikerroksessa hieronta- ja lääkäripalvelut. Alimmassa kerroksessa oli kampaamo ja kauneushoitola. Saimme siellä tapaksi ja juomista ja tämä mies esitteli kaikki paikat. Olihan se hieno paikka mutta varmaan on hinnat sen mukaiset.
Olihan se mukava käydä katsomassa uusia paikkoja. Seuraavan kerran tapaamme 15. päivä ja silloin menemme syömään.

1.10.12
Tänään on mennyt niin lujaa ettei aina ehtinyt perässä. Onneksi sattui Suomiseuralla olemaan yksi ystävällinen sielu joka kuskasi mua autollansa välillä. Lähdin ensin aamulla pankkiin asialle hakemaan pankkikorttia. Sainkin sen ja virkailija kävi kädestä pitäen neuvomassa ottomaatilla mitenkä sillä sählätään. Siis sain espanjalaisen pankkikortin ja siihen vaihdettiin heti käyttökieli ruotsiksi että ymmärtää mitä kysytään kun ottaa rahaa. Sen jälkeen vaihdettiin pin koodi samaksi kuin ruotsalaisella kortilla. Ei tule muistihäiriötä kun on sama numero. 
Siitä käppäköin Suomiseuralle katsomaan koska kielikurssit alkaa. Sattui alkamaan heti tänään joten jäin sinne norkoilemaan kurssin alkua. Sinne tuli myös paljon tuttuja joiden kanssa rupatellessa aika kului äkkiä. Suomiseuralla saa myös syödä joten käytin tilaisuutta hyväkseni. Siinä syödessä soi puhelin ja yksi asunnonvälittäjistä halusi näyttää jollekkin asiakkaalle mun asuntoa. No sehän passasi koska heillä on avaimeni. Mutta sitten tulikin jo tenkkapoo kun seuraava soitti ja kysyi jos vois näyttää asuntoani. Hänelle en ollut antanut avainta. Minä siinä selvittelin hänen kanssaan mitenkä me toimimme koska kielikurssi loppuu vasta neljältä ja kestää ainakin tunnin mennä bussilla kotiin. Hän sanoi että soita heti kun pääset kotiin niin katsotaan jos he ovat vielä alueella. Yksi mies siinä kuuli keskustelumme ja tarjoutui ajamaan minut kurssin jälkeen kotiin. Eli se asia lutviutu vallan mainiosti. Nyt sai tämäkin välittäjä oman avaimen että ens kerralla pääsee näyttämään asuntoa silloin kun on tarvista. Saa nyt nähdä sitten tuleeko tulosta näistä näyteistä.
Siitä kielikurssista vielä. Oli uusi ope ja aivan toisenlainen tunnelma kurssilla kun viime syksynä. Tämä ihminen tuntui hyvältä ainakin nyt eka tunnin jälkeen. Meitä oli kyllä siellä yli kolmekymmentä, eli jaettiin porukka heti kahtia ja toinen puoli saa tulla torstaisin.
30.9.12
Kyllä minusta täällä pidetään niin hyvää huolta ettei paremmasta väliä. Olimme sopineet uusien tuttavieni kanssa että lähdemme syömään. He tulivat minua hakemaan oikein kotoonta asti ja oli purkillinen vispipuuroa mukana! Oli taivaallisen hyvää. Heidän seurassaan menikin koko päivä kun syönnin jälkeen menimme vielä heidän luo kahville.
29-9-12
Ei ole kuulemma viiteen kuukauten satanut täällä mutta eilen tuli sitten sitäkin enemmän. Eli tulva oli taas kaupungissa. Onneksi sain olla kotona ja katsella kun joki virtasi pihan vierestä. Niitä on kuulemma jopa kuollutkin monta. YoTubelta katselin kun yks ukko meni haaruksia pitkin kuravedessä ja sateenvarjo ja hienot kengät kädessä. Tänään ei ole enää minkäänlaista merkkiä sateesta, aurinko paistaa ja on lämmintäkin. Ei tarvinnu lähtee turkkikauppaan.
Pesin jopa kaksi koneellista pyykkiäkin, oli kiva laittaa ulos kuivumaan.
Kaupassakin kävin oikein kärryn kanssa. Hikihän siinä tuli kun en taas uskonut että oli jo lämmintä ja farkut jalassa lähdin matkaan. En onneksi kuitenkaan ottanut takkia päälle. 
Nyt on sitten tapahtunut ruokakömmähdys. Ostin munia silloin kun tulin tänne ja ajattelin että pitänee syödä pois ennenkuin menee vanhaksi. Löin kuukkelia oikein tosissaan paistinpannun reunaan koska tiedän että täällä on munat paljon kovakuorisempia kuin ruotsissa. Ei mitään tapahtunu vaikka muutaman kerran löin oikein tosissaan. Aikani siinä paiskasin sitä munaa niin hoksasin että se oli valmiiksi keitetty! Eli siitä ei olis voinut tehdä pannukakkua. Lukihan siinä päällä keitettyjä munia kun rupesin katsomaan. Tänään ostin raakoja munia!

28.9.12
No nyt on sitten satanut tänä päivänä. Heti kerralla lämpö laski eikä ole tänään ollut kuin vähän yli 20 astetta. Pitänee lähteä turkkikauppaan. Ei kuitenkaan ole jatkuvasti satanut. Minäkin uskaltauduin ulos pesemään pätkän aitaa. Mukava pestä kun ei tullut hiki.
Eilen kävi ruotsalaiset kiinteistövälittäjät kurkkimassa asuntoani ja laittoivat myyntiin. Sanovat että he myyvät paljon asuntoja ja tuntui että tässä ei kauaa nokka tuhise. Taitaa tytöt saada pitkän nenän. Ei se käy täällä niinkuin Ruotsissa. No antakaamme heille mahdollisuus. 
Souvareita tässä piti kuunnella mutta se vaan katkes yks kaks ja nyt ei kuulu pihaustakaan.

26.9.12
Maanantaina piti lähteä pankkireissulle mutta matkalla huomasinkin että paperit jäi kotio. Eli kävin siinä vaan kaupungissa kääntymässä. Mutta se oli tarkoitus näköjään että ne paperit unohtui kotiin koska illalla soitti pankinjohtaja (ruotsia puhuva) ja halusi kysellä mitä minä meinaan rahoillani tehdä! Sanoin että olis uusi asunto hakusessa. Samalla kerroin että olen huomenna tulossa pankkiin hakemaan pankkikorttia koska mulla ei sellaista vielä ole. No hän vaan tuumaili että nähdään sitten huomenna. Olin vähän hämilläni koska en ole kuuna päivänä kuullut että pankinjohtajat soittelevat asiakkailleen ja kyselevät raha-asioista. Tiistaina sitten menin pankkiin ja päästyäni ruotsia puhuvan virkailijan puheille rupes hän kyselemään että soittiko pankinjohtaja mulle eilen. Sanoin näin olevan ja hänellä oli kaikki minun paperit siellä valmiina! Siis onko tällaista palvelua missään muualla? Siinä meni melkein tunti kun puhuimme kaikki asiat selviksi. Hän esitteli minkälaisia vaihtoehtoja mulla on nyt kun asun täällä vakituiseen. Tämä kyseinen johtajakin kävi siinä välissä esittelemässä itsensä ja lähtiäisiksi sain vielä hienon sinisen lasisen vesikannun mukaani! Että tällai täällä!
Tänään sitten kävin vaihtamassa puhelinyhtiötä kun sillä entisellä on niin huono kenttä täällä mulla kotona. Se onnnistui hyvin ja sain vielä pitää vanhan numeronkin. Samalla kävin ilmoittamassa itseni espanjan kielen kurssille. Se on vaan sellainen viisipäiväinen kurssi mutta ajattelin että se vois olla aivan tarpeen mulle. 
Naamakirjassa olen tutustunut yhteen uuteen kaveriin ja tänään näin hänet ihan ilmielävänä ja se oli mukava tapaaminen. Aiomme tavata toistekkin. Hän viettää talven myös täällä. Ja on tanssi-ihmisiä. Siis naispuolinen! Että ei kannata ruveta luulemaan mitään!
Nyt tuntuu että Helena ja Olli ovat tulossa koska tuoksuu sateelle! Hehän lupasivat tuoda sateen tullessaan. Katsotaan jos pitävät lupauksensa.

22.8.12
Nyt on muutama päivä vietetty täällä lämmössä ja sitä on sitten riittänyt jopa minullekkin. On niin ihanaa kun saa lähteä liikenteeseen hepenissä eikä tarvii ajatella että pitäiskö ottaa sateenvarjo tai joku jakku mukaan. Nyt täytyy sitten vaan muistaa ottaa vesipullo ja aurinkolasit mukaan. Aina täytyy olla jotain muistamista. 
Torstaina kävi yksi asunnonvälittäjä katsomassa tätä asuntoa. Otti muutaman kuvan ja lupas laittaa myyntiin. Äsken huomasin että se oli netillä. Että hän oli ainakin kiinnostunut myymään. On tässä nyt jännät paikat vaikka varmaan ei tapahdu mitään muutamaan kuukauteen. Mutta ootellaan. 
Eilen kävin katsomassa Boråsin naapureiden asuntoa täällä. Kovin oli hieno asunto ja hyvällä maulla sisutettu. Iso kattoterassi ja parveke vielä olohuoneessa. Sellaisen kattoterassin minäkin haluaisin.
Tapasimme ensin markkinoiden nurkalla olevassa Bar Carlosissa ja otimme drinkit. Siellä oli aivan mahtava tarjoilija, puhui ruotsia. Sanoi olevansa tyttö Havannasta. Markkinoilla oli niin kauhee tungos taas että siellä meinaa hermostua kokonaan kun ne espanjalaiset kulkee isojen dramat´tien kanssa niitä pieniä käytäviä, Siinä jonossa on kuljettava mukana, ei siinä pääse ohittelemaan. Jos joku ostaa muutaman tomaatin niin siinä vaan ootat niin kauan. Vaatepuolella on vähän väljempää eikä ne niitä ruokakärryjään sinne raahaa ainakaan niin paljoa. 
Tänään aloitinkin aidan pesun pihalla kun sitä sadetta nyt sitten ei tullut eikä enää edes luvata sadetta. Naapurin mies tuli sanomaan ettei mun tarvii sitä pätkää pestä joka on meidän välissä. Hän ottaa sen letkulla. No on siinä vielä mulla pitkä pätkä pestävänä aitaa jossa ei ole naapuria jakamassa. 
Sitten lähdin dramat´in kanssa käymään kaupassa. Piti vettä ja viinaa ostaa niin otin oikein kärryn. Olen nyt vähän tutustunut noihin hintoihin kaupassa kun luulin että hinnat on nousseet kun tuli se uusi vero. Ei ainakaan ole nousseet ne tavarat joita minä tapaan ostaa. Jaffa keksitkin maksoi vielä 1,33€. Suomessa ne maksoi 1,60€. Eli kannatta ostaa niitä oikein paljon. Myös uusia ihania jälkiruokia oli tullut lisää. Mums!

19.9.12
Olipa mukava herätä täällä uudessa kodissa. Aika kuuma oli nukkua vaikka oli kaikki ikkunat auki mutta kun oli talvipeitto päällä niin se oli vähän liian lämmin. En jaksanut illalla ruveta sitä vaihtamaan. Ilman peittoakin olis pärjännyt mutta kun ei osaa nukkua ilman mitään suojusta.
Eilinen matkapäivä meni aivan mukavasti vaikkakin perille päästyäni olin aivan ventti.
Alicanten kentällä tein niinkuin muutkin eli otin sellaisen matkalaukkukärryn jolla kuljetella matkalaukkuja ees taas. En ole koskaan sellaista ottanut kun minusta vaan on tuntunut että se on niin hankala käsitellä. Ja aivan oikeassa olinkin.  Siinä oli vähän odotteluaikaa ennekuin bussi Torreviejaan lähti niin ajattelinkin että syönpä lounasta niinkuin hienot ihmiset sanoo. No enhän minä sen kärryni kanssa meinannut päästä lähellekkään sitä kuppilan tiskiä kun siinä oli takapyörät niin leveällä että ne tarttu koko ajan johonkin kiinni. Otin kinkku-juustopatongin ja purkin olutta. Mutta koska toinen käsi oli siinä kärryn ohjauksessa kiinni niin en saanut niitä molempia ostoksiani vapaana olevaan käteeni. Laitoin sen olutpurkin siihen kärryn päällä olevaan koriin. No siitähän se putosi heti lattialle kun siinä oli niin isot raot. Otin sen kuitenkin matkaani ja sain jopa maksettuakin. Sitten ei näkynyt laseja missään mutta onneksi minä maan kieltä taitavana osasin kysyä että missä on laseja. Sain lasin ja jotenkin sain sen kärryn pöydän viereenkin. Kaikki varmaan arvaa mitä sen jälkeen tapahtui! No tietysti kauhee suhina ja präiske kun aukaisin olutpurkin ja melkein kaikki oluet pöydälle! Sehän ei tykännyt siitä lattialle putoamisesta ja päästeli paineensa siihen pöydälle. Siinä vaiheessa mä ajattelin että ei hyvin alkanut Espanjan puolella. Onneksi kömmähdykset loppui siihen. Ajattelin että jos vielä täältä kuppilasta pääsen kärryni kanssa ulos niin ikä päivänä en sellaiseen enää koske. Niin jätin kärryn siihen ja sain aivan mainiosti vedettyä matkalaukut perässäni.
Bussia sain vähän aikaa odotella mutta sitten sujuikin matka viileässä bussissa vallan mainiosti. Ulkona olikin vähän tukala talvivaatteissa olla. Laitoin nimittäin päälleni painavat talvivaatteet ettei tule matkalaukkuihin niin paljoa painoa. Takin ja villapaidan sain kyllä sullottua matkalaukkuun kentälle tultua ja kengät vaihdoin siinä bussia odotellessa. Mutta ne paksut farkut jalassa sitten hikoilin kotiin asti. Oli tosi kuuma ilma vaikkakin pilvessä. 
Torreviejan linja-auto-asemalla olikin heti tuttuja naamoja vastassa. Ei siinä montaa sanaa ehtinyt vaihtaa kun minun kotibussi tuli. Tuntui niin kotoiselta nousta bussiin kun oli vielä sama kuljettajakin.
Täällä koti odotteli minua ja oli ollut oikein kiltisti sen aikaa kun olin pois. Istuttamani puskatkin oli vielä hengissä ja kukkivat mutta orvokit oli kuollut kuivuuteen.
Olin jo kauan haaveillut että kun pääsen tänne niin menen Mercadonasta ostamaan pizzan ja olutpurkin ja nautin elämästä. Eikä siinä sitten muuta kun vaihdoin vaatteet ja lähdin kauppaan. No kaikkea muuta tuli ostettua mutta kotona huomasin että se pizza oli jäänyt kauppaan. En jaksanut enää lähteä uudestaan sitä hakemaan vaan söin vaan voileipää.

Tässä tuli vähän noita eilisiä kokemuksia, nyt siirrymme tähän päivään
Minulla oli aika asianajajan luokse 12.00 ja koska taas tietenkin lähdin ajoissa kotoonta niin jäi vähän aikaa ennen sinne menoa. Ajattelin että käyn apteekissa kun siellä sai naamarasvoja 50% alella. Siellähän Miri otti mut hienosti vastaan ja sanoi että on tullut yksi uusi kampaaja kaupunkiin ja koska olen apteekin asiakas niin hän laittaa mut listalle, elikä saan ilmaisen leikkauksen. Mikäpä sen mukavampaa. Sain sieltä myös rasvat ostettua ja vielä oli aikaa käydä Kaijan kaupassa kahvilla. Siellä tapaa aina muita suomalaisia ja syntyy jos jonkinmoista keskustelua.
Siinä se aika kuluikin että oli aika lähteä Monnan luokse. Tuli taas kaikki asiat käytyä läpi ja selvitettyä. Siinä on kuulemma sellainen puolen vuoden "koe-aika" enenkuin ne huolii mut tänne verovelvolliseksi. Täytyy osoittaa pankkitilin käytön ja laskujen maksamisen kautta että tosiaan asuu täällä. Silloin nimittäin säästyy sellaiselta veronmaksulta jota muuten joutuu maksamaan. Ja sitten ei tarvii olla enää verojenhoitajaa joten siinäkin säästää vähän.
Monnalla käynnin jälkeen ajattelin että käyn vielä asunnonvälittäjän luona jolla on toimisto siinä lähellä. Hän otti asuntoni myyntiin. Ja koska olin alkuun päässyt asioiden hoitamisessa niin kävin vielä kaupungintalolla uusimassa bussikorttia. Siinä kyllä vähän hirvitti että mitenkähän siellä pärjään. Hyvin meni, kun siinä seisoskelin ja ihmettelin että mihinkähän tästä menis niin yks ukko tuli mun taakse ja sanoi jotta Hola. Vastasin samaan tyyliin ja hän näki bussikortin kädessäni ja kysyi että uusinko mä sitä. Sanoin vaan jotta si, si. Sitten menimme takahuoneeseen ja hän laittoi kortin johonkin koneeseen ja kirjoitti vihkoonsa mun nimen ja päivämäärän. Se oli sillä selvä. Eli helppo nakki tällaiselle konkarille! Ei maksanut mitään, siis taas saa vuoden hurjastella bussilla.
Lampsin siitä vielä turisti-informaatioon ja hakemaan bussien aikatauluja ja sielläkin pärjäsin hyvin espanjan kielellä. Niitä kun täytyy pyytää tiskin takaa. 
Eli kunnialla selvitty ensimmäisestä päivästä. Ja kaikki asiat tuli kerralla selvitettyä. 

1.9.12
Aika kuluu eikä meinaa millään ehtiä kirjoittaa tänne. Nyt on sitä vipinää tullut töppöseen kun asunto meni kaupaksi ja kaikki pitäisi olla valmiina 17. päivä tätäkuuta että saa sitten nostaa lentämiskoneen nokan Espanjaa kohti. Uskomatonta miten paljon on tullut hamstrattua tavaraa. Kuitenkin heitin aika paljon pois kun muutin tänne. Onneksi mulla on hyvät naapurit jotka on toimineet "kaatopaikkana"! Nyt rupeaa olemaan vähän kontrollia siitä mihin mikin tavara on menossa. Että eiköhän tästäkin urakasta selviä.
Suomessa kävin mutkan hautausmaita kiertelemässä. Sukututkimusta ajatellen. Siellä tuli jonkunverran yllätyksiä. Tampereellakin kävin ja samalla kiersin Kangasalan hautausmaankin kun kerran sitä nyt tällä reissulla harrastin. Ei siellä tuttuja näkynyt mutta hyvin hoidettu hautuujuttu.
Ilmat oli kohtalaisen hyvät, lopussa satoi vähän ja oli kylmä.
Vein sinne myös kirpputorille tavaroita myyntiin ja sainkin myytyä niitä hyvin. Oli niin halvat hinnat.
Tuskin tätä tulee tässä maassa enää päivitettyä mutta uudessa maassa varmaan sitäkin enemmän.

10.8.12
Taas tuli yksi projekti valmiiksi. Sain skannattua 21 kappaletta valokuva-albumia tietariin. Oli siinä hommaa mutta valmiiksi tuli. Ajattelin samantien skannata kaikki tavaratkin sinne sitten ottaa vaan tietarin kainaloon kun muuttaa Espanjaan. Kätevää!
Asunto on nyt myynnissä ja kolme on jo käynyt katsomassa vaikka näyttö on vasta maanantaina.
Hyvältä näytöstää. Maanantaina pitäisi minun lähteä Suomen keikalle. Että meklari saa hoitaa hommansa ilman minua. Eiköhän tuo pärjää. Sitten tuleekin vipinää töppöseen kun tulen takaisin että saa asunnon tyhjäksi ja kaikki muutkin asiat järjestettyä.

4.8.12
Olipa hauska päivä eilen lasten ja lastenlapsien kanssa Lisebergissä!
Olimme heti 11 aikaan norkoilemassa portilla ja niin siellä aika vaan hurahti että kello oli yli kuusi kun lähdin vaikka toiset vielä jäivät huvittelemaan. Eihän siinä paljoa ehtinyt ajelemaan niillä härveleillä kun jokaiseen oli puolen tunnin jonot.
Oli paljon uusia vehkeitä joita olis kiva ollut käydä kokeilemassa mutta ei sitten ehtinyt. Oli kuitenkin niinkuin tärkeämpää että lapset saivat ajella. En tiennytkään että meidän suvussa löytyy niin hirmuluontoisia että uskaltaa mennä hurjimpiinkin koneisiin. Meitä oli kuitenkin kolme jotka käytiin sellaisissa vehkeissä että melkein jo rupes minuakin hirvittämään. Että kiitos vaan Jorma ja Jimmy kun tulitte jakamaan kanssani näitä hurjia kokemuksia.

29.7.12
Taas neljä hellepäivää  jotka vietin Almenäsin rannalla. Siitä onkin kuukausi kun viimeksi siellä täyty käydä hikoilemassa. Se on ne vähäiset päivät otettava täysillä kun niitä niin harvoin on. Eilen taas satoi mutta tänään näyttää aurinkoiselta mutta lämpö putosi. Nyt ei kuitenkaan auta enää rannoilla maata kun on täällä kotona puuhaa enemmän kuin tarpeeksi. Päätin kuitenkin yrittää myydä tätä asuntoa jo nyt ennen Espanjaan menoa ja huomenna tulee meklari katsomaan. Ajattelin että nyt saa paremmin myytyä kun opiskelijat tarviivat asuntoja. Eikä tarvii taas talvea maksaa vuokraa tyhjästä kämpästä. Se taas tarkoittaa sitä että mummolle tuli iso urakka tyhjentää asuntoa.
Suomessakin pitäisi heittää 10 päivän keikka. Ajattelin ottaa sinne rojua mukaan ja laittaa kirpputorille myyntiin.
Kaikki huonekalut pitäisi laittaa myyntiin ja Espanjaan vietävät varastoida. Loput saa heittää menemään.
Autokin pitäisi laittaa myytävien osastolle. Että ei tässä nyt paljoa ehdi peukaloita pyöritellä.

19.7.12
Nyt on tapahtunut sellainen ihme joka ei joka vuosi tule vastaan. Sain sellaisen ikkunanpesukohtauksen ja koska se ei mennyt ohi vaikka vähän aikaa istuinkin niin päätin päästää himoni valloilleen eli pesin huushollin ikkunat! Olen tässä asunut vähän toista vuotta enkä ole vielä koskaan pessyt ikkunoita. Tuli ulkomaailma vähän kirkkaammaksi. Siinä samalla ompelin keittiön ikkunaverhojen käänteet jotka tähän asti on ollut vain nuppineuloilla kiinni. Nekin on siinä roikkunut vuoden verran. Ja kun himo ei vielä mennyt ohi niin ompelin Espanjan kotiinkin ikkunaverhot makuriin ja olkkariin. Nekin piti jo viime kesällä ommella. Siis nämä minun toimet kulkee vuoden viiveellä.
Radion levyt on nyt järjestyksessä ja luetteloitu seuran tietokoneelle. Levyjä oli 468 ja kappaleita niistä tuli kokoon 6802 joissa kuitenkin on paljon samoja. Paljon tosihyvää musiikkia, kuuntelin samalla kun työstin luetteloa.
Seuraava projekti on ollut nimeltään valokuvat. Mulla on paljon dia-kuvia joita oli tapana ottaa männävuosina. Olen katsonut ne kaikki läpi ja heittänyt muovikassillisen menemään ja nyt pitäisi saada lopuista jotenkin kuvia. Olen myös skannannut vanhoja paperikuvia tietokoneelle. Sitten saa heittää albumit menemään kun ne on koneella. Ajan ne vielä CD:lle. Sitten pysyvät tallessa ja on helpompi ottaa mukaan kun muuttaa. Kolme paksua albumia on vielä skannaamati. Yksi on vielä hukassakin, toivottavasti se jostain löytyy. 
Espanjan taloudesta sen verran että nostivat momsin 18:sta prosentista 21%. On se vieläkin vähän kun Suomessa on 23% ja Ruotsissa 25%. En ole kuitenkaan päässyt selville nostaako ne joka paikassa momsin kun puhuvat että se ei koske kaikkia tavaroita.

29.6.12Ja aika senkun kuluu...
Nyt taas tuntuu että täällä ei tapahdu mitään kirjoituksen arvoista. Onhan sitä kuitenkin jotain pientä tapahtunutkin mutta ei vaan ole tullut kirjoiteltua.
Ensinnäkin noita festivaalikuvia ei ole vieläkään tullut sivuilleni siitä syystä että se minun "valokuvaaja" ei ole niitä lähettänyt. Olis pitänyt näköjään vaan itse ottaa. No, näättehän te niitä SLS:n kotisivulta jos on kova hinku katsoa. www.saankoluvan.se  Tulee sitäkin sivua näin mainostettua.
Tuli käytyä entisiä työkavereita tervehtimässä putiikissa ja taas vaan tarttui mukaan hynttyitä ja parit kengät. Menin vaan ostamaan kalsareita kun siellä on niin hyvän mallisia mutta kun siellä oli REA niin täytyihän niitä vaatteita vähän hipelöidä ja en tiedä mitä liisteriä ne niihin oli laittanut kun tarttui mukaan.

Niin sitä aurinkoa kävin Almenäsin rannalla ottamassa neljä kertaa ja sen jälkeen on otettu sadetta. Muutamaa päivää lukuunottamatta sateesta ei ole ollut pulaa. Täällä on ollut samaa lämpötilaa kun Espanjassa oli talven eli nyt sitten vaan vietän talvea ympäri vuoden. Espanjassa oli vaan aurinko ylhäällä melkein joka päivä mutta lämpötilat ungefär samma. 
Täällä on nyt sellainen CD:n järjestely projekti menossa. Raahasin radiosta kaikki 500 CD:tä tänne kotio ja olen ottanut niistä ne muovikannet pois ja laittanut ne pieniin muovitaskuihin. Nyt ne ovat paljon pienemmässä tilassa. Mutta ei siinä vielä mitään urakkaa ollut mutta nyt se on alkanut kun kirjoitan kaikki levyt tietarille. Siis teen sellaisen listan jossa kaikki kappaleet ovat numerojärjestyksessä että on sitten helppo hakea toivottuja levyjä. Meinaa tulla paniikki kun ei sitä jaksa koko aikaa kirjoitella ja on vain viisi viikkoa aikaa ensimmäiseen radiolähetykseen. No eiköhän se siitä. 
Olen nyt tullut siihen tulokseen että myyn tämän asunnon täältä ja tulen vain sen jälkeen lomalle Ruotsiin ja vuokraan jonkun mökin siksi ajaksi. Autosta en vielä tiedä myynkö senkin tai otanko mukaan Espanjaan. Tulee niin kalliiksi pitää tätä asuntoa tyhjänä täällä ja sitten kun nuo ilmat ovat tosi surkeita täällä niin miksi minun pitäisi täällä olla kesät. Riittää se varmaan pienempikin aika. Täytyy vaan hommata parasolli Espanjaan että tarkenee sen alla oleskella 30-40 asteen lämmössä.

Nyt ruvetaan sitten paikkaamaan sitä Espanjan taloutta. Eilen tuli tieto että eläkeläiset saavat maksaa 10% resptilääkkeistä  jotka tähän asti ovat olleet ilmaisia. Kuitenkin korkeintaan 4,1€ kuukaudessa. Työikäiset maksavat niinkuin ennenki eli 40%.  Eiköhän tuon kestä kun on tottunut paljon suurempiin maksuihin.
25.5.12
Hepskukkuu taas. Tai ei tämä nyt oikein taas ole kun aika kuluu vaan ja täällä nyt tuntuu olevan niin paljon vipinää ettei ehdi ajatella kotisivua. Silmä reistailee ja samoin tekee auto. Nyt on kuitenkin molemmat kunnossa vaikkakin sanon autoa ajatellen että toistaiseksi toimii. Ja nyt voi jo puhua ilmoista! Olen jopa kolme kertaa käynyt rannalla makoilemassa ja palvonut aurinkoa. 
Mariestadin festareilla kävin piipahtamassa ja siellä oli tanssia, tanssia ja taas tanssia. Löytyihän sieltä toki muutakin tekemistä, karaokea, kilpailuja ja esityksiä. Tanssikursseilla oli tosi pätevät opettajat Suomesta, Kimmo ja Anna Väisänen tanssikoulu Onnenmaasta. Rotundan puolella veti kursseja Vesa ja Pirkko Witick niinikään Suomesta. Paikallisia ohjaajiakin oli joten varmaan jokainen löysi oman kurssipaikkansa. Minusta tuntuu että joskus oli vaikeuksia kun ei voinut mennä kahdelle kurssille yhtäaikaa. 
Touhut alkoivat helatorstaina tanssikurssien merkeissä ja illalla oli tervetuliaistanssit. Perjantaina olikin sitten tosi kysymyksessä. Aamusta lähtien tanssikursseja, iltapäivällä myöskin erilaisia kilpailuja ja esityksiä. Pidettiin myöskin tanssikilpailut vaikka niihin on aina vaan vaikeampi saada osaanottajia. Illalla olikin sitten Volare, kahden miehen orkesteri soittamassa tanssit. Pojat veti tosi hyvin ja saivat tanssijalan kutiamaan. Musiikin taustat oli hyvin tehty ja pojat lauloivat tosi hyvin. Siis siinä ei montaa peliä huilattu. 
Lauantai sujui taas tanssikurssien merkeissä ja illalla oli sitten ne suuret tanssit jotka tuli soittamaan Suomesta Susanna Heikki ja hänen orkesterinsa Karavaani. Tosi mukavia ihmisiä, kävin vähän haastattelemassa heitä kun festareiden valokuvaaja kävi paussilla ottamassa heistä kuvia. Susannahan pääsi tangoprinsessaksi vuonna 1997 ja hänellä on kyllä tosi hyvä ja vaihteleva ääni. Orkesterissa taas oli mukana Sami Hopponen joka on voittanut harmonikan soitossa kymmeniä mitaleita joista mainittakoon Hopeinen harmonikka 1997 ja Kultainen harmonikka 2007. Siinä on mies joka tietää miten hanurin nappuloita käsitellään. Tosi hyvin soittivat ja taas ei jäänyt huiluuaikaa isommalti. Jalat hellänä lähdimme yöllä nukkumaan. 
Sunnuntai alkoi sitten normaalisti aamiaisella ja kävin vielä juttelemassa kavereiden kanssa tunnin verran ennenkuin lähdin ajamaan kotiin päin. Olihan sitä vähän vetelä olo vaikka en koko festivaaliaikaa ollutkaan menossa. Eihän sitä enää tässä iässä...
Festarit oli hyvät, kiitos järjestäjille ja työläisille! Ja järjestäjinähän oli Saanko Luvan Seuratanssijat yhteistyössä Mariestadin Suomiseuran ja Cafe Holmenin kanssa.

Susanna Heikki ja Sami Hopponen

9.5.12
Tässäpä hurahti melkein kuukausi ja on jo maatakin vaihdettu. Eli nyt olen lomalla Ruotsissa vai miten päin se meni. Ei tämä kyllä lomalta tunnu kun on asioita hoidettavana enemmän kuin on aikataulussa tilaa. Päivitys on siksi jäänyt kun en ole oikein nähnyt tätä tietokoneen päätettä ilman suurennuslasia ja siksi on aika työlästä ruveta isompia asioita  touhuamaan. Menin optikolle  heti kun tulin tänne ja hän laittoi remissin silmälääkärille. Pääsin sinne heti ja tänään olin sitten lopetuttamassa sen kaihin joka meinas tulle uudestaan. Lääkäri ampui laserpistoolilla muutaman reiän silmään ja sanoi että det är bara och köra på. Paperissa kyllä luki että ei saa ajaa autoa mutta koska sellainen määräys annettiin niin minähän hyppäsin autoon ja ajoin itseni kotiin niinkuin aina ennenkin silmäleikkausten jälkeen.  Paitsi silloin kun verkkokalvo irtosi niin tilasivat mulle färdtjänstin.  Mikähän sekin on suomeksi. Tulee näköjään heti kielivammaiseksi kun tulee tänne.  Nyt tuntuu pääkin paljon kevyemmältä kun tuli muutama reikä mistä päästää isommat höyryt pois. Minä jo ihmettelin että missä on vika kun ei mitään enää meinaa mahtua tuonne pääkalloon. Täytyy nyt äkkiä ruveta lukemaan espanjan kieltä että ainakin sille olis tilaa siellä. 
Kotimatka sujui mahdottoman hyvin. Kolmen aikaan oli aamuyöstä herätys ja auto tuli hakemaan viiden aikaan. Kuuden aikoihin kentällä ja siinä se aika tuhrautu ettei tarvinnut missään odotella. Lentokenttä on niin iso että se aika tuhraantui siinä kun käveli lähtöselvityksestä turvatarkastuksen kautta lähtöpaikalle. Kone lähti ajallaan ja oli 20 minuuttia etuajassa kun laskeuduttiin. Siitä hyppäsin lentobussiin joka lähti heti. Göteborgissa otin bussin Boråsiin ja sekin lähti heti. Boråsissa odotin kolme minuuttia paikallisbussia ja sitten olinkin kotona. Koko matka kesti 8 tuntia ovelta ovelle. Tuntui aivan uskomattomalta kun ajattelee nitä kertoja Torreviejassa kun joskus sai bussia odotella tunninkin. Täällä ne kulkevat liiankin useasti, joka 10 minuutti. 
Parit tanssit on tullut käytyä läpi ja viikon päästä on Mariestadin Tanssi ja Musiikkifestarit. Siellä pitäisi viettää pari päivää. Siinä ne kesän tanssit sitten varmaan onkin jollei oteta lukuun Zumbaa jota olen käynyt "tanssimassa" kaksi kertaa. Tanssiminen suluissa koska mielestäni se nyt ei ole tanssia vaan paremminkin musiikkijumppaa. Mutta aivan mukavaa puuhaa sekin. 
Radiossa kävin viime lauantaina tarkistamasa josko kaikki vipukat ovat entisessä kohtaa ja ensi lauantaina sitten menen niitä nappuloita tosissani vääntämään. Mahtavan kivaa touhua. Sinne on tullut pari uutta ihmistäkin. Nyt sitten tutustun niihinkin niin sitten on taas kiva kuunnella nettiradiota Espanjassa kun nekin uudet äänet on sitten tuttuja. 


16.4.12
Jos nyt kerron sitten vähän siitä Mojacarin matkasta.
Siitä siis tuli totta kuitenkin. Bussi tuli ajallansa puoli kahdeksalta ja siellä oli jopa kolme muutakin matkustajaa. Siis pääsin muitta mutkitta kaupunkiin. Linja-autoasemalla jo odottelikin aika liuta suomalaisia matkaan lähtijöitä. Tarkemmin  muisteltuna viitisenkymmentä henkeä. Bussimme tuli melkein heti ja sitä kuljetti hyvin tumma-ihoinen Kongosta kotoisin oleva mies. Hän puhui kyllä sujuvasti Espanjaa jopa tietulli-automaattien kanssa! Siis hän oli oikein leikkisä ja huumorintajuinen ja oikein hyvä ja varovainen kuski. Niinkuin tavallista, välillä ei kukaan tiennyt missä oltiin mutta perille pääsimme eikä tarvinnut poliisin apua! Matka sujui muuten rattoisasti Inkerin tietokilpailun myötä.
Tämä vuoristokylä sijaitsee korkealla vuorella niinkuin nimikin sanoo. Siellä piti olla sunnuntaimarkkinat mutta ne olivat hyvin ppienilaatuiset. Oliskohan ollut parikymmentä myyntipaikkaa ja nekin sijaitsi vuoren juurella ja siitä ajoimme bussilla ohi. Tuskin siellä mitään ostettavaa olis ollutkaan, nyt kun on tottunut näihin isoihin markkinoihin Torreviejassa. Justiin päästiin pientä kiemurtelevaa tietä bussilla ylös  kaupungin laidalle ja siitä saimme lähteä apostolin kyydillä tutkimaan kaupunkia. Pienen pieniä katuja tai oikeastaan kujia kulki sinne tänne. Siellä sitten oli pieniä putiikkia jotka olivat kaikki suunnilleen samanlaisia eli matkamuistokauppoja. Eli mistään markkinoista ei ollut tietoakaan. 
Ruuasta kylläkin oli tietoa kun asettauduimme meille varattuun ravintolaan. Se oli niin kauheeta ruuan kantoa nokan eteen että vieläkin rupeaa maha pömpöttämään kun ajatteleekin. Koko ajan tarjoilija toi uutta ruokaa ja viiniä sai juoda niin paljon kun kerkis. Mullakin oli kokonainen valkoviinipullo edessäni ja siitä jäi puolet juomati. Siinä lähistöllä ei juonut muut valkoviiniä kuin minä niin se lankes koko pullo mulle. Siinä mietimme että kuuluukohan tähän pääruokaa ollenkaan kun niin paljon oli muuta ruokaa. Tulihan sieltä tietysti pääruokakin jossa oli viisi kimpaletta possunlihaa ja pottua ja herkkusieniä. Päälle oli vielä suklaakakkua ja kahvit. 
Maha pullollaan rupesimme vierimään alaspäin vuorenrinteellä olevaa katua jossa bussimme odotti. Kaikki olivat väsyneitä ruuasta ja varmaan varsinkin viinistä mutta kukaan ei uskaltanut nukahtaa koska Inkeri, matkanjohtajamme, ilmoitti että käymme katsomassa luola-asuntoja ja ne jotka nukkuvat kannetaan luoliin ja jätetään sinne!  Pienen eksyssissä olon jälkeen löysimmekin luolapaikalle todetaksemme että se ei ollut sunnuntaisin auki. Mikä pettymys. 
Kotimatkalla Pirjo vastasi päivänpolttaviin kysymyksiin jotka matkustajat olivat tehneet menomatkalla. Kirkkokuorolaiset laulaa lurauttivat myös parit laulut ja lauloihan se Inkerikin Andren ja tais sieltä vähän Besame Muchoakin tulla.
Näin taittui kotimatka mukavasti ja suurin piirtein ja pienin kaartein matka oli oikein  mukava. Kotibussikin tuli kolmen vartin odottelun jälkeen.


13.4.12
Perjantai ja 13. päivä! En ole kyllä sillai taikauskoinen mutta kyllä se vaan on pänninyt tänään kun taas saa noiden bussien kanssa tapella. Eli taas on muutettu aikatauluja. Ei meinaa millään ehtiä perässä. Enkä ehtinytkään kun oli muutettu aikataulua 20 minuuttia aikaisemmaksi niin nokan altahan se bussi meni. Eikä tiedä sitten luottaa että seuraava bussi tulisi ajallansa. Viimeksi sain odottaa tunnin ennenkuin tuli seuraava bussi. Ruotsissa valitetaan jos bussi on viisi minuuttia myöhässä! Mitä se sellainen kiukuttelu on? On vaan aika jännää kun sunnuntaina minulla on lähtö retkelle Mojacarin vuoristokylään ja en nyt tiedä lähteekö täältä bussia niin aikaisin ja lähteekö yleensä ollenkaan. No siitä kirjoitan sitten ensi viikolla.
Ensi viikolla ei kyllä paljoa enää kirjoitella kun on se kotiin lähtö. Tai olisko se niin että olen nyt kotona ja lähden Ruotsiin lomalle? Molempi parempi. Ainakin nyt on Ruotsissa tiedossa tanssia aika paljon että on vähän mukavampi lähteä.

Nyt on sitten käynyt selväksi että kukkelikuu on espanjaksi quiquiriqui! Lausutaan kikiriki. Täällä on kaupungissa aika paljon puistoja ja niissä on kanoja melkein kaikissa puistoissa. Ekan kerran kun kuulin niin rupes naurattaa että samaa kieltä puhuu kukot täälläkin. Mutta ei se sitten niin ollutkaan.

7.4.12
En oo ikinä nähnyt Torreviejassa niin paljon ihmisiä kuin nyt Pääsiäisen aikaan. Kaikki tulevat kuulemma Pääsiäiseksi tänne. Myös Espanjalaiset jotka asuvat kauempana. Tämä meidän alue on myös okupeerattu ihan täysin. Kaupassakin meinasin sotkeutua ihmisten jalkoihin. Mä tulin äkkiä pois sieltä. Naapurissa grillaavat pihalla, niiden koko suku on vissiin tullut tänne.

4.4.12
Tänään piti olla taas bingo suomiseuralla ja menimme sinne tarkoituksena hakea voitot kotiopäin. Ei siellä mitään ollutkaan kun oli kuulemma niin vähän porukkaa, eli ei ketään muita kuin me. Lähdimme siitä rantaan päin hampparoimaan ja kuinka ollakkaan niin tuli vastaan jäätelöbaari. Ei siitä voinut millään mennä ohi. Ajattelimme että voihan sen päivällisen syödä laupungissakin ja tilasimme kaikkein isoimmat jäätelöannokset ja oli se vaan paljon parempaa kuin ne bingovoitot olisi ollut. Tuli taas kerran Cyproksen reissu mieleen. Tällaiset annokset oli siellä jokapäiväisiä. Vatsat pömpöttäen lähdimme hakemaan kaverille bussireitit ja -aikataulut turisti-informaatiosta. Saihan ne sieltä ja samalla lapun jossa oli taas uudet bussireitit jotka alkaa maanantaina. Ne oli varmaan saaneet niin paljon valituksia niistä edellisistä muutoksista että katsoivat parhaaksi ottaa takaisin vanhoja pysäkkiä. Kyllä ne niin tyhmästi olikin vaihdettu että oikein tosissaan rupesi miettimään kenellä päästä viiraa kiun tuollaisia suunnittelee.



2.4.12
Nyt alkoi täällä Pääsiäisen juhliminen. Tänään meni ensimmäiset pääsiäiskulkueet. Ensimmäinen meni päivällä ja toinen kymmeneltä illalla. Koko viikon menee kulkue joka ilta kymmeneltä. Ne on sellaisia isoja hökötyksiä eli lavoja joita ihmiset kantaa. Siihen on sitten rakennettu päälle kaikennäköisiä Jesuksen patsaita ja muita pyhimyksiä. Sitten kun ne on menneet niin tulee tavalliset ihmiset ja leyhytteli palmun oksia. En käynyt itse katsomassa mutta näin televisiosta kun näyttivät.

23.3.12
Espanjalaiset osaavat järjestää tekemistä kansalaisilleen. Juuri kun olin saanut luurattua kaikki bussipysäkit missä ne on ja piirtänyt jopa bussireitin kartalle niin nämä hoksas että vaihdetaanpa bussilinjoja. Näin tehtiin ilman mitään isompia varoituksia. Päivää ennen tuli bussin ikkunaan lappu jossa luki uusi reitti. Elikä tänään oli sitten se ensimmäinen päivä jolloin bussi meni uuttaa reittiä. Minä ajattelin että pitää nyt sitten lähteä taas luurausreissulle että näkee mistä se menee.
Se selviskin aika nopiaan nyt kun jo vähän tuntee kaupunkiakin niin pysyin kärryillä. Mutta bussipysäkeistä ei ole vielä mitään tietoa. Kyllähän ne siinä lapussa luki mutta kun täällä on harvassa sellaisia oikeita pysäkkejä joissa olis esim. tolppa joka kertoo että tässä on pysäkki. Se vaan on jossain roskapöntön vieressä. Bussi saattaa pysähtyä keskelle katua ja siinä sitten autot seisovat takana ja oottaa kun ihmiset tulee ja menee bussiin. Nyt kun oli vielä niin uusi tämä reitti niin ihmiset ei edes tiennyt mitä kautta se bussi meni ja näinollen ei ollut ihmisiä jotka olisi tullut tai mennyt bussista. Tällai sitä saa luurattua ne pysäkit kun näkee missä ihmiset jää pois. Eli saa taas kulkee erinäisiä kertoja ennenkuin saa piirtää uuden bussireitin karttaansa. Onneks se bussilla kulkeminen ei maksa mitään. Vaan olis pitänyt taas olla ne korvatulpat mukana. On ne espanjalaiset kovia puhumaan kun jotain erikoista tapahtuu. Ne on niin tohkeissaan ja kaikki tietää asiat parhaiten. Bussissa oli neljä naista jotka istu keskipaikoilla niinkuin minäkin. Kaksi neitiä istui edessä. Neidit istuu aina siinä kuskin vieressä. Siinä ei ole kuin yksi penkki mutta niinkuin tänäänkin kun sattui kaksi samaan bussiin niin kyllä ne siihen samalle penkille vaan tunkeevat. Sitten oli vielä kaksi tätiä bussin takaosassa. Nämä kaikki puhuivat yhteen ääneen ja vielä isolla äänellä, eihän sitä muuten olis kuulunut kun kaikki puhui yhteen ääneen. Sitä samaa juttua riitti koko matkalle.

21.3.12
Eilen oli Espanjassa ensimmäinen virallinen kevätpäivä ja sitä juhlistettiin valtavalla määrällä sadetta! Eli kyllä nyt taas muistaa minkälaista sade on. Yöllä jo heräsin sateen räiskintään. Kun on yksinkertaiset ikkunat niin se kuuluu niin hyvin. Toisin sanoen ei ollut eilen asiaa ulos. Keskustassa ei ole mitään sadevesijärjestelmää joten kaduista tulee jokia heti kun vähän sataa. Ja nytkun sitä tuli kaatamalla niin oli kaaos kaupungilla. Monet tiet oli suljettu ja vesi meni tietysti moniin pohjakerroksiin. Nyt on kuitenkin kaikki niinkuin ennenkin ja aurinko paistaa niinkuin ei mitään olis tapahtunut. Mutta pääsipäs Torreviejakin Espanjan televisioon ja uutisiin. Maanjäristyksestä ei puhuttu mitään mutta kun tuli vähän vettä niin jo oltiin monella kanavalla.

19.3.12
Espanjassa on sitten tänään isänpäivä ja Josefin nimipäivä joka tarkoittaa sitä että on pyhäpäivä. Se Josef on joku Jeesuksen isä tai joku sellainen ja koska espanjalaiset keksivät juhlan aihetta mistä vain niin sitäkin täytyy juhlia.
Sitten on vielä perustuslainpäiväkin.
Minun piti lähteä aamulla kaupungille mutta onneksi katsoin ensin netistä mitä ruokaa suomiseuralla on jos vaikka söis.
No siellä luki että putiikki on kiinni. Sitten vasta muistin mikä päivä on. No ei sinne sitten tarvinnutkaan lähteä.
Huomenna pitäis tulla vettä taivaalta kovastikkin, saa nähdä. Kummallista kun sitä sadetta täällä odottaa jännityksellä. Tuntuu että on kiva nähdä sadetta kun ei oikein muista minkälaista se on! On se varmaan märkää, viime kesästä on vähän muistoja. Ja tulihan sitä täälläkin aika reippaasti syksyllä.

18.3.12
Tänään olis ollut kahden kuoron konsertti kirkossa mutta en viitsinyt sinne lähteä palelemaan kun on niin mahtava ilma ulkona. Vaan lähdin katsomaan puiston tekoa kun naapurit sanoi että ne rakentaa hienoa puistoa tuohon lähelle. Ja kyllä se sieltä löytyikin kun tarpeeks pitkälle kävelin. Tosi nättiä. Tekisivät vaan tänne meille asti niin olis mukava käydä kävelemässä. Jostain luin että suolajärven ja asutuksen välille pitäis tulla puistoalue. Jospa ne on nyt aloittaneet sitä tekemään. Tulin suolajärven kautta takaisin ja siinä polkua kävellessä rupesin katsomaan että luntako se siinä maassa puskien välissä. Tarkemmin tutkittuani totesin että sehän on suolaa. Onkohan järvestä tuulen mukana tullut vai mistä. Kun pääsin rannalle asti niin sielläkin oli maa aivan kuin huurussa. Samaa suolaa. Narisi niin mukavasti jalan alla. Lipsuttelin siinä vasemman takajalan varpaita, oli vähän vilpoista vettä. Tästä kävelyretkestä on kuvia Kuvia sivulla.

17.3.12
Kylläpäs on aikaa kulunut kun viimeksi olen kirjoittanut. Täällä se rupeaa näköjään arkipäivän touhut näkymään myöskin päivityksissä. Kun ei mitään tapahdu niin ei tule kirjoitettuakaan. Nautin vaan tuosta mahtavasta auringosta joka ilahduttaa minua läsnäolollaan. Elämä täällä on vaan sitä ihanaa olemista, niinkuin olis älyttömän pitkällä lomalla. Ei ole mitään murheita muutakuin nyt täytyy ruveta miettimään mitä ensi syksynä tekee. Muuttaako tänne kokonaan, hommaako täältä isomman asunnon, myykö vai vuokraako asunnon Boråsista, tuoko auton tänne ja niin edespäin. Jos olis joku viisas povari joka sanois että näin tulet tekemään niin se olis sitten helppo toteuttaa.
Senverran on kuitenkin tapahtunut että kävin suomiseuran bingossa ja voitin puolet palkinnoista. Syy siihen oli se että pelaajia ei ollut kuin kuusi ja kerrankin sattui tuuri minun kohdalle. Ensimmäinen tilaisuus jossa ei ollut väkeä. Ihmettelin sitä  kauheesti kun yleensä kaikissa paikoissa on niin paljon väkeä että taas jää sitä ihmettelemään. 
Väkeä taas oli salin täydeltä suomiseuran kevätkokouksessa. Eli taas oli ihmettelemistä. Kyllä siellä varmaan lähemmäs 200 ihmistä oli. Kokous sujuikin paremmin ja sujuvammin kuin syyskokous ja sen jälkeen olis ollut suomiseuralla tapas- ja viinitarjoilu mutta en viitsinyt sinne lähteä kun ajattelin että siellä täytyy olla mahtava tungos jos puoletkin porukoista menee sinne.

2.3.12
Harmittava takaisku, sataa vettä!
Tuli käytyä siellä Karkauspäivän karkeloissa. Ihan kiva pieni ravintola joka oli pullollaan suomalaisia ilon pitäjiä. Tosi mukavat espanjalaiset tarjoilijat jotka olivat opetelleet vähän suomeakin. Hyvin pieni tanssilattia eli ei siellä mitään tulisi lattareiden tanssimisesta. Mutta sama ilmiö kuin muuallakin, pariskuntia suurin osa eli tanssittajista oli huutava pula.
Se oli myönteistä että kahdeksalta kun oli musiikissa tauko, siellä tuotiin viinilasit pöytään ja tarjoiltiin pientä mutusteltavaa, sanotaanko niitä nyt sitten coctailpaloiksi. Eli ei se ravintola minusta ainakaan mitään tienannut. Kolme euroa maksoi kalja jolla pärjäsin koko illan. Niin maksoihan se lippu viisi euroa, en tiedä kuka sen sai, ravintola vai suomiseura.
Tämä samainen ravintola, Seraton, pitää suomalaisia tansseja joka keskiviikko alkaen kello 18. Yhdeksän aikoihin musiikki muuttuu espanjalaiseksi ja hinnat nousevat puolella eli siitä tulee paikallinen yökerho.

26.2.12
Tänään tuli kesä! Oli parikymmentä astetta ulkona mutta kirkossa jossa me kävimme ei ollut varmaan kymmentä astetta! Olimme katsomassa kolmen kanttorin konserttia. Ei ollut läheskään sellainen miksi sitä odotin. No, tulipahan käytyä ja täytettyä yksi aukko sivistyksessä. Siis tarkoitan siellä kirkossa käyntiä. Se on katolinen kirkko ja mahtavan näköinen. Alttaritaulusta otin kuvan ja laitan sen tähän vaikkei siitä mikään hyvä kuva tullutkaan. Kyllähän ne siellä hoilottivat ja välillä torvella soittelivat mutta se mahtavuus puuttui. Olis sinne kirkkoon mahtunut enemmänkin ääntä. Luulin että siellä olis ollut kirkkokuorokin mutta ei ollut. Hyvä kuitenkin että järjestävät tällaisia touhuja meille finneille. Ja onhan se varmaan mukava järjestää kun kansaa oli lähemmäs kaksisataa. Hyviä ovat suomalaiset täällä kulkemaan tilaisuuksissa.
Mallulle tiedoksi että Halosen Tarja oli leikannut tukkansa! Toisile tiedoksi että olemme ristinneet kirkkokuoron johtajan Tarja Haloseksi. Ja siitä yksinkertaisesta syystä että hän on kuin ilmetty Tarja Halonen.
On täällä sitten toinenkin kuuluisuus, Marko Maunuksela! Hänellä on pieni ravintola keskustassa.
21.2.12
Aika kuluu kuin siivillä..... Piti käydä naapurin rouvan luona sanomassa että olen ostanut liput iltamiin. Siinä matkan varrella tapasin yhden suomalaisen miehen ja siihenhän piti jäädä juttelemaan kun kerran puhuttiin samaa kielitäkin. Ikinä ennen ei oltu tavattu joten juttua riitti, yli puoli tuntia siinä juteltiin ja sitten siihen tulikin tämä minun naapurin rouva, oli lähdössä koiraa ulkoiluttamaan. Teimme pitkän lenkin suolajärven rannalle ja sitten tulimme minun pihalle juttelemaan. Eli siinä töhräänty muutama tunti vaikkei pitänyt kuin käväistä. Eli ei tartte ihmetellä miten mulla täällä aika kuluu.
Liityin myöskin sellaiseen skandinaaviseen kerhoon jotka teki tänään patikkaretken mantelipuita katselemaan. Sieltä tuli kuvia heidän retkestään joten "lainasin" muutaman kuvia-sivulle. En usko että he pahaa tykkäävät. Siis mantelipuut ovat täydessä kukassa. On niitä tässä minunkin nurkissa muutama mutta ei tullut otettua kuvia, ne on jo vähän kukkineet yli.

20.2.12
Tänään tein kaupunkikierroksen ja huomasin  vaan että mullahan on tuttuja täällä enemmän kuin koto-Boråsissa. Tuntui hassulta kun Torreviejan kadulta kuulee itseään nimeltä huudettavan. Yhdellä reissulla tapasin viisi tuttua että kyllä siinä aikaa kului kun kaikkien kanssa kuulumiset vaihtoi.
En tiedä pitäiskö pitää van yhtä asuntoa kun tänään huomasin etten muista enää Boråsin osoitettani! Postinumeroa sai kauan kaivella muistin lokeroista. Olen kyllä onnistunut unohtamaan toisen kotini vallan tyystin että kohta tulee paniikki kun täytyy lähteä täältä pois. Kaksi kuukautta on vielä armonaikaa.
Olin naapurin rouvan kanssa pitkällä kävelylenkillä tässä männä viikolla ja sattui iso appelsiiniviljelyalue matkalle ja puut oli tulvillaan appelsiineja. En tiedä onko omistaja unohtanut puunsa vai mitä on tapahtunut kun muiden viljelmillä yleensä kerätään niitä sillai ettei kovin paljoa ole puissa. Vai onko nämä puut sitten niin sikiäväistä laatua.

12.2.12
Ovat valinneet vuoden 2012 Karnevaalikuningattaren tänne Torreviejaan ja tänään oli sitten karnevaalikulkue sen kunniaksi. Se oli samalla kilpailu jossa osaanottajat olivat näitä karnevaalitanssijoita. Oli kuulemma 2000 osaanottajaa. Ensimmäinen mikä pisti silmään oli että jalkakäytävien reunoille oli laitettu rivi tuoleja että pääsi istumaan. Mistä ne niin paljon tuoleja oli löytänytkin! Niitä oli meinaan mahdoton määrä. Välillä oli tehty oikein katsomoita jossa tuolirivit nousivat mitä ylemmäs meni. Ihmisillä oli huopia mukana ja sinne he petasivat itsensä eturivin paikoille. Isoja kova-äänisiä oli laitettu sopivan välimatkan päähän joista kuului musiikki koko ajan. Kaikki tanssivat siis saman musiikin mukaan. Mikä myös oli kiva niin jotkut yleisöstäkin oli pukeutunut, jopa aikuisiakin. Ja ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua! Kulkue alkoi komiasti valtavan isoilla sulkatöyhtötanssijoilla. Sen jälkeen olikin suurin osa lapsia ja nuoria. Pienin oli varmaan edellisellä viikolla oppinut kävelemään. Äiti häntä siinä piti kädestä kiinni. Hyvin he olivat harjoitelleet kun pienimmätkin meni niin mahtavasti. Oli se mahtava katsella kun 4-5 vuotiaatkin keinuttivat lanteitaan niin tottuneesti. Mitä heistä oikein isona tuleekaan!
Ainoa huono puoli oli kun se Siperian talvi on tullut tännekkin ja lämpötila ei ollut kuin 9 astetta.
Tässä kuvassa yksi höyhentytöistä joka olisi mielestäni sopinut kuningattareksi paremmin kuin kruunattu kuningatar, hänkun oli vähän totinen. Kyllä hänkin kulkueessa oli mukana, ei paljoa tanssinut eikä hymyä tullut suupieleen. Seisoi vaan lavalla joka häntä kuljetti. 




10.2.12
Tänään huomasin miten pienestä asiasta ihminen voi olla onnellinen. Pesin koneellisen pyykkiä ja ripustin ne ulos kuivumaan. Voi sitä ihanaa puhtaan pyykin tuoksua kun keräsin pyykin sisälle. Tuli oikein sellainen onnellinen tunne sisuksiin. Eihän tuollaista tuoksua ole saanut haistella moneen kymmeneen vuoteen. Aina on vaan kuivausrummussa kuivateltu pyykkiä ja siinä ei kyllä tule muut tuoksut kuin jos on laittanut tuoksullista huuhteluainetta.
Eilen olin taas espanjan yksityistunnilla ja nyt tuntui jo aika vahvasti että se puhumisen taito luuraa ihan nurkan takana. Siellä kun joutuu väkisin puhumaan. Joskus kyllä sai opettaja odottaa pitkän tovin ennenkuin edes ymmärsin mitä hän kysyi. Selvisin kuitenkin hengissä. 

6.2.12
Tässä kirjoittelee kaiken kokenut nainen! Sillä eiköhän sitä kaikki jo ole koettu kun tuli tuo maanjäristyskin koettua. Eilen aamulla heräsin varttia vaille kuus kun sänky tärisi niin että luulin olleeni jossain hieromalaitoksessa. Hirvittävä jyrinä säesti ikkunoiden helistessä. Hiukka pelästyin varsinkin sitten kun tajusin mistä oli kysymys. Laitoin äkkiä kaikki vaattet päälle kun ajattelin jos tulee vielä kovempia jälkimaininkia ettei tarvii alasti lähteä evakkoon tai jäädä raunioihin kiikkiin. Ei sitä kuitenkaan tullut. Nukahdin jopa uudestaankin. Sitten kun heräsin niin katsoin tietarista niin lukihan siellä että on tärissyt 3,4 richterin  skaalan mukaan. Olin kyllä järkyttynyt koko päivän mutta tänään kun lähdin kaupungille niin ei siellä kukaan ollut millänsäkään. Toiset ei ollut edes huomannut mitään, nukkuneet kuin tukit. Yksi ihminen reagoi niinkuin minäkin. Meinasivat vaan että se on niin tavallista. Kielikurssillakaan ei edes mainittu siitä. Minä sitten ajattelin että ollaan sitten niinkuin ei oltaiskaan. Eli se siitä.
Tänään oli jo vähän lämpösempää, jopa 15 astetta päivällä. Että ei se talvi kestänyt kuin kolme päivää.
4.2.12
Keljuttaa ja ärräpäitä perään! Rupesin kuuntelemaan Boråsin Kaikua ja sain jopa kuunneltuakkin kymmenen minuuttia kun nettiyhteys katkesi. Siis minun oma nettiyhteys. Sitten se tuli takaisin kun radiolähetys oli loppu. Aina jotain, ei meinaa tekniikka pelata. Keljuttaa vieläkin!

3.2.12
No nyt on täälläkin talvi! Ei ollu aamulla kuin 2 astetta ja päivällä 10. Aikamoinen tuuli vielä. Huomasin aamulla että mulla on oikein Espanjalainen lämpömittarikin kun siinä ei ole ollenkaan lukemia nollan alapuolella. En uskaltanut pistää nokkaani ulos ennenkuin iltäpäivällä kävin postilaatikolla. Ei siellä nyt sitten niin kylmä ollutkaan kun oli vielä aurinkoista minun postipolulla. (20 m)
Eilen kävin taas siellä espanjan yksityistunnilla. Meni aika hyvin, nyt tuntuu että sitä voi vaikka oppiakkin kun saa jopa puhua ja itse kääntää lauseita. Tunti menee vaan hirmunopeesti.

1.2.12
Tulihan se iso sähkölasku kun oikein odotin. Peräti 180€! Tämä lasku oli nyt joulu- ja tamikuulta. Ja sinä aikanahan minä olen käyttänyt rutkasti sähköä kun ilmapumppu on jauhannut koko ajan. Eli minun asumiskustanuskalkyylit meni pyllylleen. Ei sitä pumppua nyt sitten enää helmikuun jälkeen tarvii niin paljoa käyttääkään että kyllä keskivertokulutus kuitenkin sitten tulee pienemmäksi kun mitä tämä lasku oli. Että kyllä nyt jo ymmärrän kun ne jotka vuokraavat asuntoja täällä, ottavat sähköstä 20€ viikko. Eihän se riitä talvisaikaan.
Elo täällä on entisellään. Miehiä tuossa vaan rämppää yhtämittaa. Ei olis uskonu että tällä iällä enää! Ne on vaan sellaisia maksullisia miehiä, sähkömiestä, lukkoseppää ym. vastaavaa. Seuraavaksi pitäisi tulla aidankorotusmiehet.
Talvi on tullut tännekkin. Joskus on jopa kylmäkin. Aamusella tippuu mittarilukemat jopa 7 plussaan. On kuitenkin plussan puolella, niin kauan on hyvä. Päivällä pääsee mittari kiipeämään 15 asteeseen. Ja aurinko möllöttää ja se on kaikkein tärkeintä.

21.1.12
Ei se sitten vaan jaksanut sataa. Kaks päivää se yritti mutta kun siitä ei oikein mitään tullut niin heitti auringon takaisin taivaalle.  Oli taas niin mahtavaa iltapäivällä maata pihalla auringossa ja kuunnella netistä Boråsin Kaikua. Vähän kävi sellaiset vilun väreet kun sanoivat että Boråsissa sataa lunta! Huh! Ihania ihmisiä ne radiootit, lähettivät mullekkin terveisiä ja käskivät tulla pian takaisin. Mutta sitten Eikka hiuomasi mitä sanoi ja lisäsi nopeasti: mutta älä vielä tule, täällä sataa lunta!  Enkä mä nyt ihan vielä lähdekkään, vielä olis kolme kuukautta jäljellä. Olen ajatellut että silloin ei varmaan ole enää lunta eikä muutenkaan niin hirmuisen kylmä. 
Täytyy vähän kirjoittaa siitä kulkukissasta joka kosiskelee tänne muuttamista. Tulin tänään pihalta sisälle mutta jätin kuitenkin verannan oven auki. Istuin tässä koneen edessä ja yht´äkkiä huomasin kun se kissa oli tullut kynnyksen tälle puolelle. Siinä se makasi niinkuin isäntä ainakin. Mutta sitten meinas tulla toinen kissa portista sisälle niin tämä "minun"  kissa ajoi sen pois, juoksivat niin vimmatusti pitkin puistoja peräkanaa. Hetken päästä se tuli takaisin. Se varmaan luulee jo asuvansa täällä ja vartioi reviiriään. Nätti kissahan se on, oikein söpöliini. Ei vaan anna silittää. Saattaa kyllä tulla metrin päähän maate jos olen pihallakin. On siinä sitten ihan sen näköisenä että hei mä tulin kotiin.

Huomenna lähden yhden suomalaisen rouvan kanssa kaupungille äänestämään! Tai siis en minä äänestä mutta hän on Suomesta ja pyysi jos lähtisin mukaan kun on kuulemma se äänestyspäivä huomenna. Hän asuu tässä aivan lähellä. No minähän joudan lähtemään matkaseuraksi.

16.1.12
Viime yönä oli sitten satanut. Kahdeksan viikkoa se aurinko jaksoi jo paistaa että saa sitä välillä vettäkin tulla. Lupasivat vielä säätiedotuksessa että päivälläkin tulee vettä mutta aurinko tuli vaan taas kerran esille. Ennen joulua uhosin etten enää mene sinne espanjan kurssille. Mutta sitten tuli siskolta kirje Suomesta ja hän sanoi että mee vaan. Täytyyhän sitä isoasiskoa uskoa. Ja hyvä että lähdin. Oli kiva nähdä kurssikaverit ja muutenkin oli mukavaa. Ruokalaan oli tullut uusi emännyys, eestiläinen pariskunta ja ruoka oli oikein maittavaa. Innostuin vielä päälle juomaan kahvit ja suklaakakkua niin nyt sitte on maha niin täynnä ettei housunnappia oikein mielellään pidä kiinni. Niin siellä kurssilla sain myöskin vihiä että televisioon saa espanjankielisen tekstityksen.  Tottakai rupesin heti räpelöimään kapulaa kun tulin kotiin ja näin tosiaan on. Nyt on paljon helpompi kun näkee tekstin mitä ne puhuu. Ehkä siinä sitten rupeaa ymmärtään sitä puhettakin. Minusta taitaa tulla nyt sitten sellainen tv:n töllöttäjä. Mutta tosi on että siitä oppii paljon kieltä. Täällä on tosi kivaa ohjelmaa, sopii hyvin minun vartalolle. Monenlaista kilpailua koko illan. Koska täällä ei ole tv-lupamaksuja niin mainoksia tulee aika reippaasti. Mutta siitä on hyvä ettei niitä jatkuvasti tule. Yleensä kerran tunnissa. Silloin ne kestää n. 10 minuuttia. Joskus lukee kuinka kauan ne kestää. Ei niillä ole mitään kohtaa laitettu millonka ne alkaa vaan ohjelmasta saattaa jäädä sana kesken kun se katkaistaan ja mainokset alkaa. Sitten saattaa joskus olla niin että kun se ohjelma taas alkaa niin sitä kestää noin puoli minuuttia ja taas tulee mainoksia mutta ne ei yleensä kestä kuin pari minuuttia.

12.1.12
Tässä vaan odottelen sitä isoa sähkölaskua jota koskaan ei tule. Eilen tuli taas yksi mutta suuruusluokka ei vetänyt vertoja Ruotsin sähkölaskulle vaikka siihen kuuluu vaan taloussähkö. Täällä lämmitän sähköllä, vesi lämpiää sähköllä ja sitten se tavallinen kulutus. Laskin eilen että täällä mulla menee asumiseen n. 900:- (kruunua) kuussa. Siihen sisältyy sähkö, vesi, internet, kännykkä ja yleisten tilojen puutarhanhoito ja -siivous. Roskanhakumaksuja täällä ei ole eikä myöskään tv-lupaa. Ruotsissa on vastaava summa 3100:- siis kruunua, ja mulla on sentäs halpa vuokra. Että siinä rupeaa väkisinkin miettimään missä kannattaa asua. Ja sitä että mihinkä haluaa sijoittaa sen pienen eläkkeensä. Sitten kun täällä on vielä ruoka halvempaa, vaikka mulla varmaan menee yhtä paljon täällä kuin ruotsissa kun ostan niitä hyviä jälkiruokia ja keksejä niin paljon! Ihme kyllä ei housut ole vielä vyötäröstä tiukat, en tiedä mihkä ne läskit menee? Nyt ei ole paljon kuvia tullut otettua mutta laitan tähän yhden kuvan jonka otin eilen. Siis täällä myydään perunat pötkössä!

5.1.12
Nyt on sitten uutta vuotta menty jo viisi päivää. Samalla tapaa tuo menee kuin vanhakin.
Sain eilen yhden joulunaikaisista himoistani toteutettua kun Mallu ja Kari tulivat kylään riisipuuron ja sekametelikeiton kanssa! Olivat lukeneet muistiinpanojani ja ajatteli ettei kauaa tarvii himoita. Hyväähän se tietysti oli vaikka se soppa nyt oli espanjan hedelmistä tehty mutta ihan meni täydestä.
Sitten tuli mieleen että täytyy kirjoittaa näistä paikallisista työmarkkinoista. Täällä on sellainen homma kuin roskisdyykkari ja siihen saa ruveta kuka vain. Siinä on sellainen työnkuva että kiertää kaikki roskalaatikot ja kerää niistä lumput, kartongit ja metallit. En tiedä mitä muista saa mutta kartongeista saa 5€ kilolta. Saa sitä siitäkin elantonsa ja hyvä siitä että tavarat eivät mene hukkaan. Moni vielä kerää muutakin tavaraa ja myyvät kirpputorilla. Kaikki sen jo tietääkin täällä että käyttötavaraa ei heitetä roskalaatikkoon vaan laitetaan nätisti roskalaatikon viereen. Siitä ne häipyvät alta tunnin. Olis hyvä käytäntö Ruotsissakin mutta siellä on ihmiset niin kateellisia toisillensa että rikkovat ennenkuin antaa muille.
Tänään sitten rantautuu Torreviejaan kolme itämaan tietäjää, tulevat laivalla satamaan ja siitä kulkueen kanssa torille ja sitten lapset saa mennä viemään toivelistaansa heille ja jollain ihmeen konstilla sitten ne tavarat on huomen aamulla ovenpielesä. Että tällainen Joulupukkitarina täällääpäin.
Niin ja lämmintä tänään 22 astetta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Hei kaikki ystävät!